Akolan tilalla, Pohjois-Iissä on tuotettu E-luokan maitoa viisi vuosikymmentä. Huolellinen lypsytyö on pitänyt bakteerit ja solut loitolla.
Eija (57) ja Juha Jämsä (56) ovat hoitaneet karjaa ja viljelleet Akolan tilaa vuodesta 1992. Juha vastaa pääosin maatilan töistä, sillä Eija on käynyt tilan ulkopuolella töissä. Peltoaukean toisella laidalla asuva Joni Jämsä (31) auttaa peltotöissä. Ensimmäiset 25 vuotta E-luokan maidon tuottamisesta vastasivat Juhan vanhemmat: Aarne Jämsä ja jo edesmennyt Emma Jämsä.
Lähellä E75-tietä ja Iijoen siltoja sijaitsevalla tilalla on viljelyssä 36 hehtaaria, josta nurmea ja kuivaa heinää kasvaa noin 25 hehtaarilla.
Vuonna 1967 valmistuneessa ja vuonna 2000 laajennetussa parsinavetassa asustaa 18 ayrshirelehmää ja nuorkarja. Putkilypsy tapahtuu parsissa. Säilörehu jaetaan käsityönä ”hamsterilla” ja täysrehu nokkakärryllä.
Lehmien keskituotos tipahti viime vuonna 9 100 kiloon. Vuoteen osui epäonnea, sillä kaksi hyvässä tuotantovaiheessa ollutta lehmää jouduttiin lopettamaan, toinen liukastumistapaturman ja toinen sairauden vuoksi.
”Päälle 10 000 kilon tuotoksessa käytiin ja sinne aiomme vielä päästä”, Juha Jämsä vakuuttaa.
Lehmät ovat kestäviä, mistä osoituksena ovat vuosina 2014 ja 2016 saadut satatonnarikunniakirjat.
”Tunnen kaikki lehmät erittäin hyvin ja ne saavat yksilöllistä hoitoa”, Juha painottaa.
Lehmät laiduntavat kesäisin. Yöt ne ovat kuitenkin itikoiden vuoksi sisällä. Hiehot ovat ulkona toukokuusta lokakuuhun ja ne saavat säkäänsä itikkakarkotteen.
”Lypsytyöhön on meillä panostettu aina. Muita töitä kannattaa ulkoistaa, jotta voi keskittyä tärkeimpään”, Juha linjaa. Urakoitsija paalaa säilörehun, levittää kuivalannan sekä pui ja kuivaa rehuviljat.
Tilan resepti laatumaitoon on lypsyalueen puhtaanapito, lypsykäsineiden käyttö, huolellinen vedinten pesu, lypsyn seuraaminen neljänneksittäin ja vedinkaston laitto heti lypsyn loputtua. Näillä konsteilla bakteerit ovat pysyneet alle neljän ja solulukukin lähellä 40 000:ta.
”Taidan lypsää vähän liiankin rauhallisesti, mutta minkä tekee, se kannattaa tehdä hyvin”, kahta lypsy-yksikköä käyttävä Juha nauraa.
Lypsimet huolletaan puolen vuoden välein. Kerran vuodessa säädetään tykyttimet ja vaihdetaan maitoletkut.
Juha Jämsä antaa tunnustuksen hyvästä maidon laadusta myös lomittajille.
Meillä on ollut hyviä lomittajia ja nostan heille lakkia.
"Jos arvostaa omaa työtään, pitää arvostaa myös lomittajien työtä.”
Eija ja Juha Jämsä ovat tyytyväisiä tuotannon nykyiseen laajuuteen, kannattavuuteen ja elämäänsä. Lisäpellon saamisen vaikeus on pitänyt tuotannon yhden ihmisen hallittavissa olevassa koossa. Myös molempien yrittäjien selkävaivat ovat hillinneet investointiajatuksia.
”Päivä kerrallaan mennään niin pitkään kuin töihin kyetään”, Juha hymyilee.
Hyvin kotioloissa viihtyvä pariskunta rentoutuu lukien ja musiikkia kuunnellen. Kotimaa on tullut lomilla tutuksi.
”Laatumitalia lähdemme tietysti Helsingistä hakemaan – ja taidammekin olla kaksi yötä. Kun eläinten pito aikanaan loppuu, lähdemme kiertämään Englannin kaunista maaseutua”, Juha suunnittelee.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen