Lannan käyttö lannoituksessa tulisi perustua suunnitelmaan, jossa lähtökohtana on mahdollisimman tehokas ravinteiden hyväksikäyttö ja varsinkin nurmilla rehuhygienian huomioiminen. Satovuosina lannanlevitystä laidunlohkoille kannattaa välttää. Perustamisessa lanta on kuitenkin monipuolinen ravinnelähde nurmille.
Levittäessä lantaa nurmeen, on levityksen jälkeinen sadonkorjuu syytä tehdä korkeampaan sänkeen sekä välttää maa-aineksen joutumista rehuun. Mikäli lannan levitysmäärät ovat maltillisia ja rehu korjataan huolellisesti, riski bakteerien siirtymiselle rehusta maitoon on varsin pieni.
Laitumille lannanlevitystä ei suositella, koska hygieniariski on suuri ja käytännössä myös nurmen maittavuus kärsii. Jos vasikoita laidunnetaan samalla lohkolla jatkuvasti, on riski varsinkin märän kesän aikana loismatojen aiheuttaman ripulin esiintymiseen. Ripulia esiintyy todennäköisimmin ensimmäistä kesää laitumella olevilla eläimillä. Varmin loismadon ehkäisytapa on vaihtaa laidunta riittävän usein ja vähentää laitumen eläintiheyttä.
Lannan sisältämät bakteerit säilyvät pisimpään kosteassa ja kylmässä maaperässä. Bakteerien selviämistä haittaavat eniten kuivuus, matala tai korkea pH, korkea lämpötila tai auringon UV-säteily. Bakteerit selviävät maaperässä korkeintaan viikkoja, joten talvi tuhoaa lannan sisältämät bakteerit varsin tehokkaasti.
Uusi nitraattidirektiivi säätelee lannanlevitystä
Uusi nitraattidirektiivi astui voimaan huhtikuun alussa. Säädökset tuovat muutoksia muun muassa lannan levitysaikoihin ja tarkennuksia levitysmääriin. Lantaa ei saa edelleenkään levittää lumen peittämään, routaiseen tai esimerkiksi veden kyllästämään maahan. Jos edellä mainitut seikat eivät rajoita levitystä, niin levityksen voi aloittaa aikaisintaan 1.4. ja viimeinen levitysajankohta on 31.10. Levitysaika on siis lyhentynyt syksyllä parilla viikolla.
Jos lantaa levitetään pintalevityksenä nurmikasvustoon, on viimeinen levitysajankohta 15.9. Tämän jälkeen lanta on mullattava tai sijoitettava multaavalla laitteella. Asetuksen mukaan lanta-analyysi on tehtävä viiden vuoden välein, mutta lannoitustason laskentaan voidaan käyttää nitraattiasetuksen taulukkoarvoja tai lanta-analyysin arvoja. Edelleenkin kalenterivuoden aikana on mahdollista levittää karjanlannassa maksimissaan 170 kiloa karjanlannan kokonaistyppeä.