Alkutuotannon vastuullisuusohjelma kehittyy ajassa

Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelma on tärkeä osa koko valiolaisen maitoketjun vastuullisuustyötä. Ohjelman toimenpiteillä edistämme niitä asioita, joita asiakkaamme eli esimerkiksi kauppaketjut, teollisuusasiakkaat, ravintolat, julkiset hankinnat ja kuluttajat pitävät tärkeinä ja jopa vaativat tuotteiden ja raaka-aineiden hankintapäätöksiä tehdessään.

Alkutuotannon vastuullisuusohjelman painopisteitä ovat eläinten hyvinvoinnin parantaminen, tilan hiilijalanjäljen pienentäminen ja luonnon monimuotoisuutta tukeva maidontuotanto. Valio maksaa vuosittain omistajayrittäjilleen noin 50 miljoonaa euroa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä vastuullisuusohjelman toimista.

“Vastaamme Valiolla vuosittain useisiin satoihin niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä asiakkailtamme tuleviin asiakaskyselyihin. Kaikki kyselyissä käsiteltävät aiheet eivät liity alkutuotannon vastuullisuuteen, mutta usein se on yksi aihe muiden joukossa. Asiakkaamme kysyvät esimerkiksi laiduntavien ja ulkoilevien eläinten osuutta valiolaisista lypsylehmistä ja muista eläinryhmistä tai maidontuotannon hiilijalanjälkeen tai luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen liittyviä kysymyksiä”, Valion vastuullisuusjohtaja Hanna Hiekkamies kuvaa.

Eläinten hyvinvoinnin osalta alkutuotannon vastuullisuusohjelmamme periaatteena on, että ohjelman toimenpiteet ylittävät lain vaatimukset. Uusi eläinten hyvinvointilaki astui voimaan 1.1.2024, ja tällä on vaikutuksia myös vastuullisuusohjelman uudistukseen. Laki asettaa aina minimitason, jota kaikkien tilojen tulee noudattaa, joten Valion alkutuotannon vastuullisuusohjelmassa emme maksa korvauksia lakisääteisistä toimenpiteistä. Mikä muu vaikuttaa vastuullisuusohjelman kehitykseen kuin asiakkaiden vaatimukset tai muutokset lainsäädännössä?

”Valiolla seurataan aktiivisesti muun muassa kotieläinten hyvinvointitutkimusta, EU:ssa käytävää keskustelua eläinten hyvinvoinnista sekä yleistä eläinten hyvinvointiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Haluamme edistää ratkaisuja, joilla lisätään eläinten terveyttä ja kestävyyttä tiloilla. Yhden sairaan eläimen hoitamiseen kuluu tilalla yhtä kauan aikaa kuin 20 terveen hoitoon”, kehityspäällikkö Sanna Nokka Valion alkutuotannosta toteaa.

Eläinten terveydellä on siis selkeä yhteys työn kuormittavuuteen tiloilla ja siten myös yrittäjien hyvinvointiin. Lisäksi sillä on yhteys ihmisten terveyteen elintarvikeperäisten sairauksien ja antibioottiresistenssin kautta.

Eläinten kestävyyttä lisäämällä uudistukseen tarvittavien eläinten tarve pienenee ja samalla sekä työn, tilan että rehujen tarve vähenevät. Eläinten kestävyyttä parantamalla pienennetään samalla myös maidon hiilijalanjälkeä.

”Vastuullisuusohjelman toimenpiteitä määritettäessä on pyritty löytämään sellainen tapa toimia, joka hyödyttää kaikkia osapuolia eli maitotilayrittäjiä, eläimiä ja Valion liiketoimintaa”, Sanna Nokka jatkaa.

”Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tehtävänä on tuottaa riippumatonta tieteellistä tutkimustietoa elintarvikeketjun turvallisuuden takaamiseksi. Yksi EFSA:n tehtäväalueista koskee eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ja toukokuussa 2023 EFSA julkaisi laajan raportin lypsylehmien hyvinvoinnista. Raportti on tukena, kun Euroopan unioni uudistaa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä”, Sanna Nokka täsmentää.

Asiantuntijat toteavat raportissa muun muassa, että lypsylehmät tarvitsevat tilaa liikkuakseen ja levätäkseen, pääsyn laitumelle sekä jatkuvaa seurantaa utaretulehdusten ja ruokinnallisten häiriöiden varalta.

Olemme jo tuoneet raportissa mainittuja toimia vastuullisuusohjelman vapaaehtoisiin toimenpiteisiin, jotta tilat voivat edistää niitä halutessaan ja saada toteutukseen myös korvausta vastuullisuuslisänä. Asioiden kehittäminen pitkäjänteisesti on järkevää valmistautumista tulevaisuuden lainsäädännön ja asiakasten vaatimusten muutoksiin.

Hiiliviljelytoimenpiteiden osalta vastuullisuusohjelmamme toimien tarkoituksena on vähentää maitotilojen kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää raakamaidon hiilijalanjälkeä. Maan kasvukunnon paranemisen myötä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus peltojen satotasoihin ja sitä kautta tilan kannattavuuteen.

Uudistetussa vastuullisuusohjelmassamme kaudella 2024–2025 ilmastotyön toimenpiteitä ovat edelleen hiiliviljelijäkoulutuksen käyminen, hiiltä sitovien viljelykäytäntöjen mukainen viljely (esimerkiksi monilajiset nurmet ja 10 sentin niittokorkeus nurmilla) ja tilan tuottaman raakamaidon hiilijalanjäljen laskenta Valio Carbo® -ympäristölaskurilla. Viime vastuullisuusohjelman kaudella hiilijalanjälkilaskennan valitsi toimenpiteeksi yli 2 000 maitotilaa, ja hiiliviljelytoimet olivat käytössä noin 1 500 tilalla. Yhteensä hiiliviljelyhehtaareita kertyi miltei 130 000. Suuri kiitos tiloille aktiivisuudestanne!

Vastuullisuusohjelmamme tulevalla kaudella uusina vapaaehtoisina toimenpiteinä ovat maatilalla syntyvän lannan käsittely biokaasulaitoksessa sekä tilalla käytössä oleva aurinko- tai tuulisähkövoimala.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on entistä kiinteämpi osa yritysten toimintaa. Näin on erityisesti elintarvikealalla, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ei ole ruoantuotantoa.

Esimerkiksi monet vähittäiskauppaketjut ja ulkomaalaiset teollisuusasiakkaamme ovat kirjanneet luonnon monimuotoisuuden huomioinnin osaksi omia vastuullisuusohjelmiaan. Siten ne asettavat meille painetta huomioida luonnon monimuotoisuus laajemmin myös omassa toiminnassamme. Uudistetussa vastuullisuusohjelmassa onkin tarjolla useita luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä, joilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen.

Maidontuotannolla on sekä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä että lisääviä vaikutuksia. Pellon raivaaminen luontoarvoiltaan arvokkaassa kohteessa ja turvepeltoviljely heikentävät luonnon monimuotoisuutta, mutta lehmien laiduntaminen ja monimuotoisuusalojen perustaminen vahvistavat luonnon monimuotoisuutta.

Tarjolla olevien toimenpiteiden valitsemisesta on pyritty tekemään mahdollisimman kannustavaa maitotilayrittäjille. Toimenpiteistä on mahdollista saada lisäeuroja esimerkiksi Ruokaviraston tukijärjestelmän kautta. On kuitenkin muistettava, että luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta saatavat tukieurot ovat vain pieni osa hyödystä, jota viljelijä saa itselleen. Hyvinvoiva ja kasvukykyinen maaperä, pörriäisten tarjoama pölytys ja petolajihyönteisten toteuttama tuholaistorjunta ovat vain yksittäisiä esimerkkejä monimuotoisen luonnon tarjoamista hyödyistä.

Teksti: Anu Artjoki, Anna Hakulinen ja Virpi Kling