Riitta Brandt
Edunvalvontajohtaja
Valio OyTwitter: @RiittaBrandt
Tiina Kanervo
Talousjohtaja
Valio OyTwitter: @tiinatwit
Australian maidontuotanto kärsii maastopaloista
Australian maidontuotanto oli laskussa jo ennen tuhoisia maastopaloja.
Jo edellisellä tuotantokaudella, vuosina 2018–2019, kärsittiin kuivuudesta, mikä yhdessä kohonneiden rehu- ja vesikustannusten kanssa johti maidontuotannon supistumiseen 5,7 prosentilla 8,8 miljardiin litraan.
Maidontuotanto on keskittynyt Victorian ja Uuden Etelä-Walesin osavaltioihin, jotka sijaitsevat Australian kaakkoisosassa. Victoriassa tuotetaan peräti 63 prosenttia ja Uudessa Etelä-Walesissa 12 prosenttia maan maidosta. Maastopalot ovat riehuneet samalla alueella mantereen kaakkoiskulmassa, missä pääosa maitotiloista sijaitsee.
Palot alkoivat syyskuussa, ja marraskuussa maidontuotanto oli vähentynyt koko maassa yhteensä 3,4 prosenttia: Victoriassa 2,3 ja Uudessa Etelä-Walesissa 8,8 prosenttia.
Paloalueella karja kärsii tietysti itse palosta, ja joidenkin tietojen mukaan jopa 70 000 lehmää olisi menehtynyt.
Lisäksi haittaa aiheutuu siitä, että kaikille tiloille ei ole saatu toimitettua rehua ja myös laitumet ovat palaneet. Energian puute on saattanut estää lypsykoneiden toiminnan ja joissain tapauksissa maitoa ei ole pystytty hakemaan meijerille, vaan se on jouduttu hävittämään. Marraskuun jälkeen tilanne on vain huonontunut.
2000-luvun alkuvuosina maidontuotanto oli Australiassa huipussaan, ja tuotanto ylitti useana vuonna 10 miljardia litraa. Huippu-vuodesta on tultu alaspäin melkein 20 prosenttia.
Australia oli vielä vuonna 2009 neljänneksi suurin maitotuotteiden viejä Uuden-Seelannin, EU:n ja USA:n jälkeen. Osuus oli kuitenkin vain noin 7 prosenttia maailman viennistä. Vuonna 2018 neljännelle sijalle oli kirinyt Valko-Venäjä, ja vuonna 2019 Australian edelle meni vielä Argentiina.
Samaan aikaan kun maitotuotteiden maailmankauppa on kasvanut yli 30 prosenttia, Australian kyky tuottaa juustoa ja maitojauhetta on heikentynyt – vaikka kysyntä on kasvanut. Pahiten on kärsinyt rasvaisen maitojauheen vienti, joka on puolittunut 115 790 tonnista 52 546 tonniin kymmenessä vuodessa. Ainoastaan maidon ja kerman vienti on kasvanut.
Sääilmiöt vaikuttavat maidontuotantoon myös Euroopassa. Kesän lämpöaallot, sateen vähyys ja näistä johtuva kuivuus heikensivät rehutilannetta laajasti eri jäsenmaissa. Kuivuus esti myös laidunnusta, jota edellytetään joidenkin erityisjuustojen tuotannossa. Jopa puolet maantieteellistä suojaa nauttivista ranskalaisista juustoista kärsi tilanteesta.
Kesän sää vaikutuksesta maitomäärä kasvoi EU:ssa maltillisesti vain 0,6 prosenttia vuonna 2019. Tuotannon kasvu on ollut tavallista vaatimattomampaa myös Yhdysvalloissa ja supistunut Australian lisäksi myös Uudessa-Seelannissa, jossa laajoilla alueilla ei ole saatu sadetta viikkoihin.
Koska maitovalmisteiden kysynnässä ei odoteta merkittäviä muutoksia lähiaikoina, pidetään markkinatilannetta ja maailmanmarkkinahintoja melko vakaina. Tosin äärimmäistä sääilmiötä eletään Euroopassa myös nyt.
Ilma on tavallista lämpimämpi, mikä saattaa kasvattaa kevään maitomääriä.
Myös kaupan esteet voivat lisääntyä: USA tarkastelee uudelleen laittomien Airbus-tukien vastatullien listaa, jossa rangaistaan laajasti EU:n juustojen tuontia. Toinen kiista on syntymässä Indonesian kanssa, sillä EU ei pidä Indonesian palmuöljyä kestävänä bioenergiana. Sen sijaan Ison-Britannian kanssa käydään kauppaa vuoden loppuun vanhoin ehdoin EU-erosta huolimatta.
