Biokaasuhankkeet etenevät mallillaan

Ylä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan biokaasulaitokset ovat jo rakenteilla. Valmista pitäisi olla vuonna 2026.

Valion ja St1 Biokraftin yhteisyrityksen Suomen Lantakaasun hankkeet biokaasulaitosten rakentamiseksi etenevät mallillaan. Ylä-Savon Kiuruvedellä rakennustyöt on aloitettu joulukuussa, Etelä-Pohjanmaan Nurmossa ensimmäiset reaktorit ovat jo harjakorkeudessa. Molempien biokaasulaitosten pitäisi olla valmiita vuoden 2026 aikana. Laitospäälliköt on jo valittu, ja muita rekrytointeja laitoksille tehdään vuoden 2025 aikana.

Suomen Lantakaasun toimitusjohtajaksi tammikuussa Valiolta siirtynyt Leena Helminen on tyytyväinen myös siihen, että Valion maitotilat ovat lähteneet reippaasti mukaan hankkeeseen. Ylä-Savossa sitovan toimitussopimuksen lantasyötteen toimittamiseksi on tehnyt yli sata maatilaa, niistä suurin osa valiolaisia.

”Se on erinomainen asia sekä hankkeen, tilojen että Valion ilmastotavoitteiden kehityksen kannalta.”

Mukaan toki mahtuu vielä, samoin Nurmon hankkeeseen. Se on Suomen Lantakaasun helmikuussa 2024 ostama, aiemmin Atria-taustaisten toimijoiden vetovastuulla ollut projekti, jonka sopimustoimittajina on myös paljon atrialaisia tiloja.

Etelä-Pohjanmaalla nähdään potentiaalia nykyistä hanketta suuremmalle biokaasulaitokselle. Nurmoon ollaankin hakemassa ympäristöluvan laajennusta, jolloin laitoksen käsittelykapasiteetti olisi lähemmäs puoli miljoonaa kiloa lantasyötettä.

Julkisen tuen määrä vielä auki

Kaksi uusinta laitoshanketta, Pedersöre–Kruunupyyn ja Nivala–Sievin biokaasulaitokset ovat esiselvitysvaiheessa. Niissä tonttien valinta ja infraselvitykset ovat käynnissä, ja maanviljelijöiden kanssa on käyty keskusteluja potentiaalisen lantasyötteen määrän arvioimiseksi.

Ympäristölupien saanti määrittää näiden hankkeiden aikataulua. On myös epäselvää, minkälaista julkista tukea ne tulisivat saamaan. Ilman julkista tukea biokaasulaitosten kaltaisia, uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia on vaikea perustaa. Kiuruveden laitos on saanut TEM:in investointitukea 19,2 miljoonaa euroa, Nurmo 9,4 miljoonaa. Sitä tullaan tarvitsemaan myös kahdelle uudelle hankkeelle.

Lantakaasuyhteistyölle asetettiin vuonna 2021 kunnianhimoiset tavoitteet: tuhat gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.

Laitosten toiminnan pitää olla kannattavaa kaikille osapuolille: sekä Valiolle, maatiloille että Suomen Lantakaasulle. Helminen ei usko tämän olevan haaste Suomen Lantakaasun liiketoimintamallilla.

”Ei tällä ehkä kultaa vuolla, mutta tämä tulee olemaan kannattavaa liiketoimintaa, kunhan toimintaympäristö pysyy vakaana”, Helminen lupaa.

Neljäsosa Suomessa tuotettavasta biokaasusta

Lantakaasuyhteistyölle asetettiin vuonna 2021 kunnianhimoiset tavoitteet: tuhat gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaisi noin neljäsosaa koko Suomen kansallisista biokaasutavoitteista.

Nyt suunnitellut neljä biokaasulaitosta vastaisivat noin puolta yhteistyölle asetetuista tuotantotavoitteista. Helmisen mukaan ollaan hyvin tavoitetahdissa. Ensimmäiset laitokset sijaitsevat valiolaisten päämaidontuotantoalueilla. Näin saadaan hyötyä suurelle joukolle ja vaikutusta monen valiolaisen tilan toimintaan.

Samalla hanke tuo paljon hyvää alkutuotantoon, uutta energiaa maakuntiin sekä uusiutuvan energian ja kiertotalouden systeemisiä hyötyjä kaikille.

Käytännössä prosessissa on kyse ravinteiden kierrosta. Se kiinnostaa monia ruoka-alan toimijoita ja on tärkeä osa Food 2.0 -ohjelmaa.

Laitokset tulevat työllistämään muutamia kymmeniä ihmisiä, mutta välillinen vaikutus on paljon suurempi. Esimerkiksi Ylä-Savossa hankkeen liiketoiminnalla, verotuloilla ja työllistämisellä olisi taloudellisen mallinnuksen mukaan jopa 2 % kasvuvaikutus BKT:seen.

Tähtäin on koko maan kattava verkosto. Ratkottavana esimerkiksi on, miten tuotantomalli saataisiin eteläisempään Suomeen. Siellä lantasyötteiden määrä ei ole riittävä – lantaa kun ei kannata kovin useita kymmeniä kilometrejä siirtää.

”Henkilökohtaisesti Suomen Lantakaasun matkalla on ollut hyvin innostavaa olla mukana. Yhteistyö aivan toisen toimialan edustajan eli energiantuotanto- ja polttoainejakelijan kanssa on oiva esimerkki siitä, miten eri kulmista tulevat yritykset voivat rakentaa yhteistä liiketoimintaa. Kun osaamista saadaan mukaan vähän eri kulmista, luodaan eniten arvoa omistajille”, Leena Helminen sanoo.

Teksti: Teija Laakso