Eläinten terveys kannustaa laiduntamiseen

Tämä ilmenee Oulun ammattikorkeakoulussa tehdystä ”Lypsykarjan laidunnuksen ja jaloittelun kartoitus Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueella” -opinnäytetyöstä. Maitotilayrittäjille tehtiin asiasta lomakekysely, johon vastasi 165 henkilöä. Lisäksi haastateltiin 10 maitotilayrittäjää.

Kyselyssä ilmeni, että suurin syy laiduntamisen ja jaloittelun järjestämiselle on eläinten hyvinvointi ja terveys. Toiseksi suurimmaksi syyksi nähtiin maidontuotannon imago, niin tilakohtaisesti kuin koko Suomen maidontuotannon kannalta: eläinten ulkoiluttamisesta ja laiduntamisesta koetaan olevan imagohyötyä, kun kuluttajat näkevät laiduntavan lehmän.

Muita vaikuttavia asioita olivat muun muassa; hoitajan oma hyvinvointi, selkeämmät kiimat, taloudellisuus ja rehukustannus.

Kyselyssä ja haastatteluissa selvitettiin myös syitä laiduntamattomuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suurin haaste laiduntamisen järjestämisessä oli siihen soveltuvien peltolohkojen hankala sijainti. Monilla tiloilla laitumelle pääsy edellyttäisi pitkää kulkumatkaa ja autoteiden ylityksiä. Suurin osa kyselyyn vastanneista parsinavetallisista laidunsi. Laiduntamattomuuden syynä oli poikkeuslupa.

Haastatteluista kävi ilmi, että automaattilypsypihatoissa laiduntamisen järjestäminen ilman siihen soveltuvia peltolohkoja nähtiin usein mahdottomana, tätä tukivat myös lomakekyselystä saadut vastaukset. Syyksi nousi muun muassa huoli siitä, millainen vaikutus laiduntamisella olisi eläinten kulkuun robotilla.

Jaloittelun mahdollisuudet nähtiin parempana siitä syystä, että eläimillä ei ole jaloittelutarhassa tarjolla vettä tai rehua, joten ne kulkevat useammin navettaan. Suurin syy sille, että jaloittelutarhoja ei oltu rakennettu oli se, että jaloittelutarhan pohjarakenteiden materiaalit ja rakentamistyö ovat kalliita.

Nykypäivänä suurten pihattonavettojen kohdalla ei voida puhua laiduntamisesta vaan jaloittelusta. Vaikka eläimet ulkoilevat, pinta-ala ei välttämättä riitä täyttämään eläimen ruokinnallisia tarpeita, ja näin ollen eläimille järjestetään sisäruokinta myös laidunkauden aikana. Voidaan siis puhua enemmänkin ulkoilusta ja ”terapialaiduntamisesta”.

Jos laidunolosuhteet ovat kunnossa, ulkoilun myötä tulevat hyödyt ovat kiistattomat. Vaikka pihatossa eläin pystyykin liikkumaan vapaasti, on liikkumisen määrä moninkertaista laitumella. Liikunnan myötä eläimen verenkierto tehostuu ja lihaksisto vahvistuu, joka vaikuttaa positiivisesti eläimen yleiskuntoon.

Yleiskunnon kohentumisen myötä muun muassa poikimisen on koettu olevan helpompaa. Hedelmällisyyden on arvioitu myös paranevan ja tähän vaikuttanee se, että laidun on lehmälle luontainen ympäristö, jossa se pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymistään, mikä helpottaa kiimojen havainnointia.

Lähes kaikki lomakekyselyn mielipidekysymyksiin vastanneista oli sitä mieltä, että jaloittelu on eduksi eläinten hyvinvoinnille ja sorkkaterveydelle. Selvityksessä kävi myös ilmi, että ympärivuotisella ulkoilulla on koettu olevan positiivista vaikutusta eläinten sorkkien terveyteen.

Laiduntamisen tulevaisuus nähdään maitotilayrittäjien keskuudessa ristiriitaisena. Etenkin ne maitotilayrittäjät, joilla tällä hetkellä on parsinavetta, ovat sitä mieltä, että laiduntaminen ei tulevaisuudessa tule lisääntymään suurenevan karjakoon ja pihattonavetoiden yleistymisen vuoksi.

Kuitenkin suurten pihattonavettojen omistajat näkevät asian päinvastaisena: he uskovat, että laiduntaminen lisääntyy, kun laiduntamisen ja jaloittelun mahdollisuudet osataan huomioida jo siinä vaiheessa, kun uuden navetan tai vanhan navetan laajennuksen piirustukset ovat vasta suunnittelupöydällä.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että moni maitotilayrittäjä kaipaisi asiantuntija-apua laiduntamisen järjestämiseen. Esimerkiksi automaattilypsytilat haluavat tietoa hyvistä laidunnuskäytänteistä. Suurimpana kannustavana tekijänä laiduntamisen lisäämiseksi nähdään erilaiset taloudelliset kannustimet.

Maitotilayrittäjät haluavat saada laidunmaidosta lisähintaa, joko tukien muodossa tai maidosta maksettavan lisähinnan kautta. Myös hyvinvointituen kohdentaminen kannustaisi laiduntamiseen. Kuviosta näkyy, kuinka monta teemaa vastauksista nousi esiin.

Teksti: Anniina Säisä, Emma Aamuvuori ja Matti Järvi

Kirjoittajat ovat Oulun ammattikorkeakoulun 3. vuoden agrologiopiskelijoita ja heidän työnsä ohjannut opettaja. Artikkeli on kypsyysnäyte opinnäytetyöstä ”Lypsykarjan laidunnus ja jaloittelu Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueella”. Työssä maitotilayrittäjille tehtiin lomakekysely, johon vastasi 165 henkilöä. Lisäksi haastateltiin 10 maitotilayrittäjää.

Muita tuloksia voi tarkastella myöhemmin Theseuksessa julkaistavassa opinnäytetyössä.

Pääkuva: Janne Viinanen