EM-tason nurmi
Ilolan maatalousyhtymässä Reisjärvellä kokeiltiin nurmen sängen jättämistä normaalia pidemmäksi. Tulokset selviävät ensi kesänä.
Hyvä tiimi. Koskelan Konepojat Oy:n Rauli (edessä vas.) ja Jarno Koskelan sekä Ilolan maatalousyhtymän Tarmo (takana vas.), Anne, Jenna ja Tommi Ilolan yhteistyö nurmenviljelyssä sujuu mainiosti. Tuloksena on yleensä yli 10 000 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta. Kuva: Markku Pulkkinen
Talvi viivytteli tuloaan myös Pohjois-Pohjanmaan Reisjärvellä. Tammikuun lopulla navetan vieressä olevalla nurmikentällä pystyi vaivatta potkimaan palloa. Peliareena oli mukavan pehmeä, sillä kesän kolmannessa korjuussa kyseinen nurmi niitettiin 12 sentin korkeuteen.
”Halusimme kokeilla, miten sängen jättäminen pidemmäksi vaikuttaa nurmen kasvuun ja talvehtimiseen. Todennäköisesti pitkä sänki pitää kasvuston ilmavampana ja talvehtiminen on varmempaa. Tänä talvena asia ei välttämättä selviä, koska lunta ei näytä tulevan”, Tarmo Ilola pohtii.
”Korkeamman niiton ansioista kahdesta korjuusta kertyi niin paljon rehua, ettemme tarvinneet kovin suurta kolmatta satoa. Panostimme mieluummin laatuun. Uskon, että ensi kesänäkin niitämme ainakin osan lohkoista korkeampaan sänkeen.”
Idea kokeiluun ja muuhunkin nurmiviljelyn kehittämiseen on tullut osittain sen ansiosta, että Valio Artturi® -korjuuaikanäytteet otetaan Ilolan pelloilta. Navetan nurkalla on Valion ja Yaran nurmipilotin kautta tilalle saatu sääasema, josta voi seurata tarkasti kasvukauden lämpösummaa. Osuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -asiantuntija Jari Korva kannusti niittokorkeuskokeiluun.
”Sängen jättämisestä normaalia korkeammaksi on tutkimusten mukaan, ja maalaisjärjelläkin ajatellen, monia hyötyjä. Kun nurmen jättää pidemmäksi, se lähtee nopeammin uuteen kasvuun. Tämä on ymmärrettävää, koska yhteyttäminen tapahtuu kasvin vihreissä osissa. Nurmi kestää myös hieman paremmin kuivuutta. Nopea kasvuunlähtö on myös etu hiilensidonnan kannalta”, Korva perustelee.
”Toisessa ja kolmannessa korjuussa kannattaa jättää heinän juuressa oleva kuivunut osa korjaamatta, sillä kuivuneessa osassa ei ole juurikaan ravitsemuksellisia arvoja. Rehun maittavuuskin paranee. Korkeampi niitto vähentää myös vaaraa maan joutumisesta rehuun.”
Ainoana huonona puolena nurmineuvoja pitää sadon määrän pienoista putoamista. Sadon parempi laatu korvaa kuitenkin pienemmän määrän.
Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi
Tommi (vas.) ja Tarmo (kesk.) Ilola sekä niittokorkeuskokeiluun kannustanut Osuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -asiantuntija Jari Korva (oik.).
Yrittäjät Tarmo, 38, ja Anne Ilola, 33, sekä Tommi, 50, ja Ira-Christa Ilola, 44. Tilalla työskentelee myös Tarmon ja Annen tytär Jenna Ilola, 19.
Tila Viljelyssä 217 ha, josta 110 ha nurmea, 17 ha maissia ja loput ohra-kaura-vehnäseosviljaa. Ei laidunta. Nurmien suojaviljat korjataan kokoviljasäilörehuna, muut viljat murskesäilötään.
Eläimet 160 lehmää (holstein 65 %, ayrshire 25 % ja brown swiss 10 %), 200 lihasonnia ja nuorkarja.
Maito Keskituotos 10 800 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,3 % ja valkuaista 3,4 %. Soluja keskimäärin 78 000/ml.
Navetta Lypsyasemapihatto (valm. v. 2012), umpilehmäosasto (v. 2020) sonnikasvattamo (v. 2006). Ajettava apevaunu.
Säilörehu Timotei-nurminata-ruokonatanurmesta korjataan sato 4–5 vuotena. Kolme niittoa kesässä niittomurskain-noukinvaunuketjulla. Säilöntä hapolla laakasiiloihin ja tiivistys urakoitsijan pyöräkuormaajalla. Nurmen perustus hajakylvönä ohra-kaura-vehnäsuojaviljaan. Nurmen keskisato hieman yli 10 000 kg ja maissin 9 000 kg ka/ha.
Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen