Ennakoiden laatu hallinnassa
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Tehokas tiedonsiirto, seuranta ja ammattitaito ovat avaimia E-luokkaisen maidon tuottamiseen Terhi ja Pasi Valkaman tilalla.
Harjunsyrjän maitotilaa on kehitetty askel askeleelta vuodesta 1998, jolloin Terhi ja Pasi Valkama aloittivat maidontuotannon. Karja ostettiin Terhin kotitilalta vastavalmistuneeseen lämpimään makuuparsipihattoon Pasin kotitilalle.
”Maidontuotannon aloitimme lähes nollasta tuotantorakennusten ja koneketjujen rakentamisella”, Valkamat kertovat.
”Maito ja yrittäjyys on ollut meidän juttumme.”
Harjunsyrjän tila
Tila
Viljeltyä alaa 234 ha, josta omaa noin 90 ja vuokrapeltoa noin 145 ha. Somerolla viljeltyä noin 50 ha. Lisäksi noin 10 ha sopimusalaa.
Eläimet
170−175 lypsävää (ay 50 % ja hol 50 %) ja nuorkarja, yhteensä noin 300 eläintä.
Keskipoikimakerta
3,2 ja poistettujen 4. Tilalla on paljon kestäviä lehmiä: elossa olevien elinikäistuotos 30 025 kg ja poistettujen 39 410 kg.
Keskituotos
Viimeisin 12 kuukauden tuotos n. 11 000 EKM kg, valkuaista 3,7 % ja rasvaa 4,6 %. Pitoisuuksiin on panostettu.
Maitoa
Maitoa meijeriin noin 1 600 000 litraa.
Maidon hiilijalanjälki
0,88 CO2e/kg EKM
Käytössä lypsyrobotit ja -asema
Harjunsyrjässä lehmiä lypsetään kahden robotin lisäksi lypsyasemalla, jossa lypsyllä käyvät poikineet, lääkityt ja soluseurantaa vaativat lehmät.
”Asema jäi luontevasti remontoidun tuotantorakennuksen keskelle, joten jätimme sen käyttöön. Aseman vieressä sijaitsevat sairaskarsinat, ja asemalypsy helpottaa maidon laadun seurantaa ja hallintaa”, Terhi toteaa.
”Esimerkiksi antibioottimaitoa ei koskaan pääse isoon tankkiin, vaan vahingon sattuessa se olisi ainoastaan aseman tankissa. Vahinkoja ei ole tosin koskaan sattunut.”
Asema turvaa eläinten hyvinvointia myös silloin, jos robottien toimintaan tulisi häiriöitä tai korjaus viivästyisi.
Valio tekee pitkäjänteistä ja uutta luovaa työtä omistajien eduksi eikä tavoittele nopeita voittoja. Voimme luottaa vakaaseen maidon hintaan.
Eläimet tulee merkitä hyvin
Valkamat pitävät tärkeänä tiedonkulkua tilalla, koska aamu- ja iltavuoroissa on usein eri henkilö. Lypsävät lehmät on merkitty tarkasti:
”Tiedot erityislehmistä löytyvät maitohuoneen valkotaululta, asemalla olevista lypsyohjeista, lehmien jalka- pannoista ja koneella olevista lypsymerkinnöistä. Otamme lääkittävät lehmät erilleen sairaskarsinaan. Ne lypsetään viimeisinä”, Terhi kertoo. Tilalla työskentelee kokopäiväinen karjanhoitaja sekä oppisopimusopiskelijoita ja eläintenhoitajaharjoittelijoita. Terhi vastaa navetan työnjohdosta, robottien päivityksistä ja tiedonsiirrosta sekä eläintenhoitotöistä. Hän myös perehdyttää opiskelijat navetan eri osa-alueiden hoitoon. Pasi hoitaa rehustusta, ruokinnan tekniikkaa, huoltoja ja peltoviljelyä.
”Hyvä tiedonsiirto ja tietojen merkitseminen varmistavat, ettei esimerkiksi antibioottivahinkoja pääse syntymään. Selkeä työnjako ja ammattitaito omissa vastuualueissa auttavat tilakokonaisuuden johtamisessa”, Valkamat toteavat.
Haasteilta ei ole vältytty
Tilalla huolehditaan ennakoiden lypsyrobottien huolloista. Sähköasentajaksi kouluttautuneella Pasilla on teknistä osaamista roboteista.
”Kun huoltomiehet ovat kaukana, saa muutamalta hyvältä ammattilaiselta tarvittaessa puhelinneuvontaa. Vaikka robotit ovat monimutkaisia, yleensä melko nopeasti on jo oma ajatus siitä, missä vika voi olla”, Pasi sanoo.
Suurin haaste Harjunsyrjän tilalla lypsyrobottien aikana on ollut maidon bakteeripitoisuuden heittely, johon ei ole aina löytynyt helposti syytä.
”Mikäli bakteerit nousevat yli 10:een, lähdetään kiireesti selvittämään syytä”, Pasi toteaa.
”Kerran kaikki näytti toimivan moitteettomasti, mutta silti bakteerit nousivat. Osuuskunta Länsi-Maidon tuotantoneuvoja Anne Ikävalko oli apuna ongelman selvittelyssä ja otti pesun jälkeen bakteerinäytteitä venttiileistä. Lopulta vika saatiin paikallistettua 1. ja 2. venttiileihin, jotka eivät olleet peseytyneet kunnolla.”
Sen jälkeen koko pesulinja purettiin ja puhdistettiin perusteellisesti. Säännöllisellä puhdistuksella ollaan vältetty se, ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan. Roboteilla ei ole solumittareita. Terhin mukaan soluttavat lehmät saadaan hyvin kiinni tulkitsemalla robottien tuottamaa dataa.
”Seuraamme päivittäin MDI-arvoja, jotka kertovat sähkönjohtavuuden muutoksista ja lypsyjen onnistumista”, hän kertoo. ”Lämpötiloja seuraamme tarkasti molemmista tankeista, ja maitonäytteistä tarkistamme aina bakteeri- ja solutulokset. Solujen kanssa meillä ei ole ollut ongelmia.”
Valkamat arvostavat tänä vuonna saamaansa kultaista Walter Ehrström -säätiön mitalia. Se on kiitos monen kymmenen vuoden kovasta työstä.
”Itse asiassa karjamme on tuottanut E-luokkaista maitoa jo 40 vuotta, jos otettaisiin huomioon myös Terhin vanhempien yrittäjyysaika Somerolla. Koska tiloilla on eri karjatunnukset, tuotostiedot eivät siirry suoraan sukupolvelta toiselle”, pariskunta toteaa.
Harjunsyrjän tila
Yrittäjät:
Terhi (55) ja Pasi (55) Valkama, perheeseen kuuluvat 22-vuotias poika ja 18-vuotias tytär.
Tilanne vahvuudet?
Omien vastuualueiden vankka ammattitaito: hyvä karjasilmä sekä osaaminen tilan johtamisessa, tekniikassa ja rehustuksessa.
Mistä saatte voimaa?
Onnistumisista, joista esimerkkinä Walter Ehrströmin mitali E-luokkaisen maidon tuottamisesta. Vapaa-ajasta perheen kanssa ja kohtaamisista kollegoiden kanssa.
Mistä olette ylpeitä?
Itse rakennetusta tilakokonaisuudesta, josta on tehty oman näköinen yritys.
Mistä haaveilette?
Toivomme, että tilaa saataisiin vietyä hyvässä kunnossa eteenpäin ja sille löytyisi jatkaja joko itseltä tai tilan ulkopuolelta. Toiveena päästä terveinä eläkkeelle.
Terveisemme kollegoille
Vaikka kustannusten osalta tilanne on nyt haastava, uskomme siihen, että kotimaista ruokaa tarvitaan tulevaisuudessakin. Tilan jatkuva kehittäminen on tärkeää vaikeinakin aikoina. Samassa veneessä ollaan, pidetään yhtä!