Escherichia coli

Echerichia coli eli kolibakteeri aiheuttaa suhteellisen harvoin utaretulehduksia Suomessa. Valion laboratoriossa se löytyi toissa vuonna 7,8 prosentissa näytteistä. Tosin osa löydöksistä on todennäköisesti saastunut vetimen päässä olevasta ulosteesta.

Oireet ja hoito

Kolibakteeri aiheuttaa usein kliinisen utaretulehduksen, joka voi olla jopa niin raju, että lehmä kuolee. Erityisesti vatsapoikineilla lehmillä tauti voi edetä erittäin nopeasti.

Utareen erite muuttuu usein heramaiseksi ja tuotos vähenee rajusti. Lehmän oma puolustus kykenee melko usein tappamaan kolibakteerit utareesta. Tällöin bakteerit hajoavat ja niiden sisältämät endotoksiinit imeytyvät verenkiertoon aiheuttaen lehmälle shokin, jolloin lehmä ei syö ja makaa. Shokin etenemistä pystytään hillitsemään nesteterapialla.

Vastapoikineille lehmille suositellaan laajakirjoista antibioottihoitoa (kinoloni tai sulfaa+ trimetopriimi), koska niiden puolustus on heikentynyt. Penisilliini ei pure kolibakteeriin. Kuumeen ja kivun hillitsemiseksi hoitoon käytetään usein kipulääkettä. Joskus tarvitaan kalsiumlisää.

Sairastuneen neljänneksen tyhjentämisestä usean kerran vuorokaudessa on jonkin verran hyötyä. Alilämpöinen lehmä kannattaa peitellä. Alilämpöisyys viittaa huonoon ennusteeseen.

Ummessa olevat lehmät eivät sairastu koliutaretulehdukseen, koska kolibakteerit eivät kasva niiden utareen eritteessä.

Mutta tartunta vetimeen voi tapahtua ummessolokaudella, jos avoimet vetimien päät ovat lähellä poikimista ja lehmä sairastuu poikiessaan.

Esiintyminen ja altistavia tekijöitä

Kolibakteereja on aina lehmien ulosteissa. Jos bakteerit pääsevät vetimen päästä sisään, on yleensä toimittu jollain tavoin virheellisesti.

Tässä muutamia käytännön esimerkkejä:

  • Vedinkastopullo kontaminoituu ulosteilla ja kolibakteereja työnnetään vedinkaston välityksellä lypsyn jälkeen avoimesta vetimestä sisään. Koska lypsy on juuri suoritettu, mitään maidon huuhteluvaikutusta ei enää ole ja bakteerit pääsevät utareeseen.
  • Lehmän pesu runsaalla vedellä ennen lypsyä johtaa siihen, että ulostevettä valuu lypsyn aikana kupeita ja utaretta pitkin vedinkumien kauluksen päälle. Ulostevettä ja kolibakteereja imaistaan kovalla paineelle lypsimeen ja muihin neljänneksiin loppulypsyssä, kun tapahtuu ilman hörimistä. Loppulypsyssä maidon huuhteluvaikutus ei välttämättä riitä poistamaan bakteereita, kuten alkulypsyssä. Lypsin pitäisi siis kiinnittää mahdollisimman kuiviin vetimiin.
  • Tulppauksen yhteydessä vetimiin pääsee ulostetta ja kolibakteereita. Tulppaa laitettaessa saattaa tapahtua ilman hörimistä, mikä ajaa bakteerit tehokkaasti muihin neljänneksiin keskuskappaleen ollessa yhteinen. Vedintulppien pitäisi aina olla puhtaita.
  • Rohtuneiden vedinten iholla oleva uloste on vaikea saada pois. Tämä uloste voi kulkeutua suhteellisen helposti lypsyssä utareeseen.
  • Kahden vuoden koliutaretulehdusepidemian (myös muita utaretulehduksia suhteellisen paljon) syynä oli lypsykoneen pesujärjestelmän puutteellinen toiminta. Lypsykone saastui, bakteereita oli laitteistossa pesuista huolimatta (bakteerien kokonaisluku ei kuitenkaan merkittävästi koholla).

Ennaltaehkäisy

Koliutaretulehdus on aina seurausta siitä, että ulostetta tai kolibakteereja on päässyt vedinkanavista sisään.

Jokaisen tapauksen yhteydessä kannattaa siis tarkastella omia toimintatapojaan ja miettiä, miten bakteerit ovat voineet päästä utareeseen.

Lypsykoneen moitteeton toiminta ja hyvä lypsyhygienia ovat tärkeitä. Bakteereja voi kulkeutua utareisiin muun muassa vedinten ihon ulostekontaminaatiosta ja AMS:n vedinten puhdistusjärjestelmistä. Myös parsihygienia ja pihatoiden käytävien hygienia ovat tärkeitä.

Lehmien puolustuskyky on tärkeää. Jos puolustus on heikko, esimerkiksi lehmä on juuri poikinut tai sairastanut, kliininen taudinkuva voi äityä vakavaksi. Hyvän puolustuksen ylläpitäminen on aina järkevää ja Startvac-rokotteesta saattaa olla hyötyä.

Kirjoittaja: Eläinlääkäri Laura Kulkas 25.4.2017

Piirros: Ossi Hiekkala

Katso lisää artikkeleita

Utaretulehdusmikrobit
Hiiva utaretulehduksen aiheuttajana – uutta tietoa
Utaretulehdusmikrobit
Staphylococcus aureus
Utaretulehdusmikrobit
Klebsiella − uutta tietoa