Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaisen luonnon monimuotoisuutta
Vastuullisuuskoordinaattori, ilmasto- ja vastuullisuustiimit
Valio Oy
Antaa kaikkien kukkien kukkia! Vai ei ehkä sittenkään? Haitalliset vieraslajit todellinen haaste, johon kannattaa vastata heti kun lajeja havaitsee. Nuoria ja pieniä kasvustoja on helpoin hävittää, ja alkukesä onkin useimmiten torjunnan parasta aikaa. Olemme listanneet alle neljä Suomessa yleisesti esiintyvää kasvilajia, jotka muuttavat merkittävästi Suomen luontoa.
Helpointa ja kustannustehokkainta on ennaltaehkäistä vieraslajien saapumista. Jos haitallinen vieraslaji on jo päässyt leviämään, torjuntakeinoja on monia. Pitkäjänteisyys ja oikea ajoitus ovat avainasemassa. Kasveja voi mekaanisesti poistaa ja kemiallisesti torjua. Ennen aloittamista kannattaa tutustua lajikohtaisiin torjuntakeinoihin ja lopuksi on tärkeää huolehtia torjuntajätteen oikeanlaisesta käsittelystä, jotta laji ei pääse leviämään.
Komea lupiini
Lupinus polyphyllus
- Leviää luontoon arvokkaille alueille ja rehevöittää maaperää
- Syrjäyttää perinteiset niittykasvit, heikentää kulttuurimaisemia ja jopa tukahduttaa puuntaimia
- Siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi voi haitata kimalaisten lisääntymistä
- Ei tarjoa päiväperhosille tai niiden toukille lainkaan ravintoa
- Vaikuttaa negatiivisesti myös muiden hyönteisten kokonaismääriin
Torjunta lyhyesti:
Jos kasveja on vähän ne voi kaivaa juurineen ja poistaa seuraavina vuosina siemenpankista nousevat kasvit. Jos kasveja on paljon, ne voidaan niittää tyvestä ennen siementen kehittymistä 2–4 kertaa kasvukauden aikana. Siemenelliset kasvit tulee hävittää huolellisesti poltettavan jätteen mukana. Jos siemenet eivät ole kehittyneet, kasvijätteen voi myös kompostoida.
Kurtturuusu
Rosa rugosa
- Leviää pääasiassa lintujen syysmuuton mukana ja rannalle päästessään siemenestä voi kasvaa jopa hehtaarien kokoisia kasvustoja
- Syrjäyttää rantojen alkuperäisen lajiston ja uhkaa jo nyt kymmeniä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja
- Haittaa rantojen virkistyskäyttöä
- Maanomistaja on lain mukaan ollut velvollinen poistamaan kurtturuusukasvustot 1.6.2022 alkaen jatkuvasti käytössä ja hoidossa olevilta alueiltaan
Torjunta lyhyesti:
Kasvit voi poistaa juurineen maasta valiten sopivat välineet kasvuston koon mukaan. Pensaan voi myös näännyttää leikkaamalla kaikki uudet versot noin 3 kertaa kasvukauden aikana. Tällöin kasvi ja sen juuristo kuolee yleensä 3–4 vuodessa. Lisäksi kurtturuusun voi tukahduttaa peittämällä leikatun kasvin muutamaksi vuodeksi pressulla. Torjuntajätteistä erityisesti kiulukat, siemenet ja juurenpalaset tulee hävittää huolellisesti poltettavan sekajätteen mukana.
Jättipalsami
Impatiens glandulifera
- Muodostaa laajoja ja yhtenäisiä kasvustoja, jotka täyttävät erityisesti kosteat ja rehevät elinympäristöt
- Jättipalsami uhkaa uhanalaisia ja taantuvia kasvilajeja
- Heikko juuristo lisää joenvarsien eroosiota, joka voi olla uhka taimenten kutusorakoille ja kuoriutuville kalanpoikasille
- Vähentää selkärangattomien eläinten määrää maaperässä ja maan päällä
Torjunta lyhyesti:
Kitkentä ja niitto ennen kukintaa 2–3 kertaa kasvukauden aikana. Hennon juuriston takia helppo kitkettävä vaikka talkoovoimin. Poistokeinoina myös kuumahöyrykäsittely ja laidunnus. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka häviää ennen siementämistä torjuttuna muutamassa vuodessa.
Jättiputkiryhmä
Heracleum persicum -ryhmä
- Kilpailee monenlaisissa elinympäristöissä alkuperäisten lajien kanssa, esimerkiksi pelloilla, pientareilla metsissä ja rannoilla
- Voivat muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden
- Erityisesti laajat kasvustot vaikuttavat negatiivisesti monimuotoisuuteen, maisemaan, maan arvoon ja virkistyskäyttöön
- Auringon valo aktivoi kasvinesteessä kemiallisen reaktion, joka aiheuttaa ihokosketuksessa vakavia, jopa pysyviä, palovamman kaltaisia iho-oireita
Torjunta lyhyesti:
Torjunta kannattaa aloittaa jo toukokuussa. Yksittäisiä kasveja voi torjua katkaisemalla pääjuuren 10–20 cm syvyydestä, tai kaivamalla kasvin juurineen pois. Myös toistuva niittäminen näivettää kasvin hiljalleen, pienet alueet voi niiton jälkeen myös peittää mustalla muovilla. Kukintojen poistaminen estää kasvin leviämistä. Myös kemiallinen torjunta voi toisinaan olla tehokas vaihtoehto. Torjuntajätteen käsittelyssä tulee olla huolellinen, ja lisääntymiskykyiset kasvinosat tulee hävittää poltettavan sekajätteen joukossa.
Auta säilyttämään Suomen luonnon monimuotoisuus!
Lisätietoja lajeista ja niiden torjunnasta, levinneisyydestä ja tunnistuksesta löydät osoitteesta www.vieraslajit.fi
Kuvat: Shutterstock
