Lypsykarjan uudistus eli karjasta poistuvien lypsylehmien korvaaminen uusilla hiehoilla on moniulotteinen kokonaisuus, johon linkittyvät tilan talous, eläinten hyvinvointi ja paikalliset sekä globaalit ympäristövaikutukset. Karjan uudistusta kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti, sillä hiehojen kasvatus on kallista. Uudistuksella on vaikutuksia myös ympäristön hyvinvointiin.
Maidontuotannon ilmastovaikutusten näkökulmasta hallittu uudistus voi pienentää maidon hiilijalanjälkeä. Hiehojen kasvatus lypsylehmiksi kestää keskimäärin kaksi vuotta, minä aikana ne tarvitsevat paljon rehua ja vettä sekä kuluttavat muutoinkin tilan resursseja. Mitä pienempi uudistusprosentti on, sitä vähemmän nuorkarjan kasvatus aiheuttaa ilmastopäästöjä, kuten ruoansulatuksessa syntyvää metaania ja rehuntuotannon aiheuttamaa typpioksiduulia ja hiilidioksidia.
Karjan uudistus linkittyy myös eläinten hyvinvointiin. Sairaudet aiheuttavat lääkitsemistarvetta, hävikkiä ja ennenaikaisia poistoja. Sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen on kannattavaa tilan talouden ja ympäristötehokkuuden kuten myös hiilijalanjäljen kannalta. Eläinten hyvinvointia tukevat asiat näkyvät myös hyvänä tuotoksena ja maidon pitoisuuksina. Hyvää terveyttä tukevilla olosuhteilla voimme vaikuttaa paitsi eläinten hyvinvointiin, myös lääkeresistenssiin ja biodiversiteettiin, joilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille.
Uudistusta on mahdotonta toteuttaa optimaalisesti, jos lehmiä joudutaan poistamaan paljon sairauksien vuoksi. Ihanteellista olisi niin talouden kuin ympäristönkin näkökulmasta, jos mahdollisimman suuri osa poistoista olisi suunniteltua karjan jalostusta, ja mahdollisimman pieni osa niin sanottuja ”pakollisia” eli sairauksien ja loukkaantumisten vuoksi tapahtuvia poistoja.
Kestävään ja taloudellisesti kannattavaan lypsylehmien uudistamiseen liittyy monta prosessia, joiden tavoitteet ja mittarit tulee olla selvillä, jotta uudistamisen kustannuksia voidaan hallita. Karjan uudistaminen on toiseksi suurin maidontuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraava rehukustannusten jälkeen. Esimerkiksi 85 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 32 ja hiehon kasvatuskustannus 2 100 euroa, uudistuskustannus on noin 57 000 euroa vuodessa (85 × 0,32 × 2100).
Yksittäisen poiston kustannukseen vaikuttaa huomattavasti se, milloin eläin poistuu: millä lypsykaudella ja missä vaiheessa lypsykautta. Kalleimmissa poistoissa nuorta eläintä hoidetaan ensin heti lypsykauden alussa, ja sitten se joudutaan poistamaan. Karjan uudistuskustannuksiin kokonaisuudessaan vaikuttaa suuresti poistojen laatu.
Hallitun uudistuksen tiellä liikkeelle kannattaa lähteä analysoimalla poistoja, sillä pelkkä poistoprosentti ei vielä kerro kaikkea. Laske, paljonko poistoista on ollut suunniteltuja, eli miten suuri osa poistetuista lehmistä on mennyt teuraaksi harkitusti lypsykauden lopulla esimerkiksi sen vuoksi, ettei niitä ole enää haluttu siementää huonon tuotoksen tai rakenteen tai muun karjan jalostuksellisen syyn takia. Loput poistoista ovat niin sanottuja pakotettuja poistoja eli lehmiä, jotka ovat kuolleet, lopetettu tai teurastettu jonkin sairauden tai tapaturman vuoksi.
Kannattaa analysoida myös poiston syyt: Minkä ikäisiä poistetut eläimet ovat olleet? Missä vaiheessa lypsykautta ne on poistettu? Mikä on ollut poistumisen tapa eli onko eläin kuollut, lopetettu, lähetetty teuraaksi vai myyty elossa? Entä onko poistoissa ollut vuodenaikaisvaihtelua tai eroja rotujen välillä tai poikimakertojen välillä? Analysoimalla tietoa saadaan selville juurisyyt ja voidaan lähteä kehittämään asioita niin, että poistoista mahdollisimman suuri osa voidaan tehdä suunnitellusti.
Uudistamisen tunnuslukuja ovat uudistuskustannus ja -prosentti, poistoprosentti sekä uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä.
Tilalle optimaalinen poistoprosentti vaihtelee eri tilanteissa. Se on kooltaan vakiintuneessa karjassa usein sopivimmillaan 10–25 välillä. Poistoprosentti pienenee laskennallisesti silloin, kun karjakokoa kasvatetaan. Sopiva poistoprosentti on usein edellistä suurempi tilanteissa, joissa lehmiä tarvitsee poistaa paljon jalostuksellisista syistä tai esimerkiksi utaretulehdussaneerauksen vuoksi.
Talouden näkökulmasta hiehoja ei kannata kasvattaa ylimäärin, sillä vain harva tila pystyy tekemään voittoa hiehojen myynnillä. Karjan keskivertolehmää ei kannata poistaa uuden hiehon tieltä. Sattuman vaikutus tulee toki laskelmissa huomioida. Valmassa oleva eläinterveyden ja talouden suunnittelun apuväline, SimValiokarja-laskuri, on uudistunut. Laskuri huomioi nyt myös tilan sopimusmaitomäärän, valiolaisen maidon hinnoittelun ja kansalliset tuet.
Hallitun uudistuksen tunnuslukuja ja laskentakaavat
Hallitun uudistuksen tunnusluvut ja niiden laskeminen on esitetty oheisessa taulukossa. Voit hyödyntää lukuja esimerkiksi tilasi maidontuotannon kustannusten hallinnassa, karjan terveydenhuollossa ja Valio Carbo® ympäristölaskurilla tehtävässä maidon hiilijalanjäljen laskennassa. SimValiokarja-laskurissa käytetään poistoprosenttia ja Valio Carbo® ympäristölaskurissa uudistusprosenttia. Poistoprosentti löytyy tuotosseurannan vuosiraportilta, uudistusprosentin voi laskea tässä näkyvällä kaavalla.
