Helpotusta ja lisätehoja robotilla
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Kovapohjan tilalla lypsyrobotti saatiin soviteltua kapeaan rakennukseen. Arviot uudisrakentamisen kustannuksista hillitsivät Outi ja Ari Paakkarin haavetta uudesta tuotantorakennuksesta.
Yrittäjät esittäytyvät
Kovapohjan tila, Pertunmaa
Yrittäjät Outi (54) ja Ari Paakkari (55). Perheeseen kuuluvat lapset Aatu (28), Eeli (27), Iivo (18) ja Siina (16). Sukupolvenvaihdos tehty 1998.
Aina ei tarvitse rakentaa uutta, että saa lisää joustoa töihin ja parannettua eläinten tuottavuutta ja terveyttä. Outi ja Ari Paakkari siirtyivät robottilypsyyn vuoden 2022 alussa. Työt ovat keventyneet ja pariskunta kertoo tyytyväisinä, että nyt töissä on kivaa!
”Olimme haaveilleet robottilypsystä jo pitkään. Vuosina 2017–18 investointitukikin oli jo haettu uutta pihattorakennusta varten, mutta yli miljoonan euron investointi yhden robotin navettaan tuntui meille kuitenkin liian raskaalta. Laskelmat osoittivat, että olisimme eläkeiässä huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt, eikä meillä ole vielä varmuutta tilan jatkajastakaan", Outi ja Ari kertovat taustoista valoisassa pirtissään.
Paakkarit päätyivät siten päivittämään noin 16,2 metriä leveää vanhaa navettarakennustaan, joka on alun perin valmistunut 1970-luvulla. Rakennus oli jo muutettu vuosituhannen vaihteessa parsinavetasta pihatoksi yhdistämällä 1998 rakennettu hiehopihatto ja alkuperäisen navetan rehulato.
Osuuskunta Tuottajain Maidon kehityspäällikkö Elisa Uusi-Heikkilä kertoo, että lypsyrobotteja suunnitellaan ja asennetaan nykyään melko joustavasti kapeampiinkin rakennuksiin.
”Roboteille löytyy hyvin paikat myös vanhoista tuotantorakennuksista”, Elisa sanoo. ”Mikäli robotti kiinnostaa, tai muutos parsinavetasta pihatoksi, kannattaa tilanne laskea aina tarkasti, niin ei tarvitse jossitella asian kanssa.”
Muutostyöt perheen voimin
Paakkarit starttasivat robottilypsyyn siirtymiseen tähtäävät navetan muutostyöt kesällä 2021. Ne toteutettiin pitkälti isännän ja perheen poikien voimin.
”Suunnittelun aloitimme kevättalvella DeLavalin Heikki Ahola apunamme. Hän paikoitti tulevan lypsyrobotin vanhaan pihattoon ja teetti piirustukset. Kevään aikana haimme investointituet ja teimme robotista esikaupat”, Outi ja Ari kertovat. Elokuussa perheen miesväki purki navetan sisätiloissa sijainneet puolitiiviste- ja täysrehusiilot pois lypsyrobotin tieltä. Uudet siilot pystytettiin ulos. Ari teki uusia valuja ja muita muutostöitä rutiinitöidensä ohella loka-tammikuun ajan, ja pojat auttoivat viikonloppuisin.
Suurin pohdintaa vaatinut muutostyö oli entisen kokoomatilan nousevan lattian muuttaminen tasaiseksi robotin alle. Varsinkin lehmien kulku remontin aikana lypsyasemalle ja takaisin pihattoon mietitytti. Robotti-investointi maksoi 150 000 euroa ilman oman työn kustannusta.
Portit kuntoon!
Lehmät oppivat käymään robotilla muutamassa päivässä. DeLavalin käyttöönottotiimin lisäksi Outin sisarukset Marjaana ja Riikka olivat apuna käyttöönottovaiheessa ensimmäiset päivät, samoin Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Eija Järvinen.
”Lehmien opetuksessa avainsana on rauhallisuus. Kerroimme niille, että tuossa on robotti ja sen kautta aletaan nyt kulkea”, Outi kertoo nauraen.
Työmotivaatio ja jaksaminen paranivat kertaheitolla.
"Kun lehmiä opettaa robotille, on käyttäytymisen lukutaito tärkeää".
Elisa Uusi-Heikkilä lisää, että usein ongelmana robotille opettamisessa voi olla tarpeellisten porttien puuttuminen pihatosta.
"Portitukset kannattaa katsoa kuntoon ennen käyttöönottoa."
Robotti-investoinnin myötä Paakkarien työmotivaatio ja jaksaminen paranivat kertaheitolla.
”Investointi kannatti − voimme suositella lypsyrobottia kaikille. Ennen navettatyötunteja kertyi molemmille noin viisi päivässä, nyt selviämme puolella. On kivaa, kun navetasta pääsee reippaasti poiskin! Työt voi lisäksi sijoittaa päivään paljon aiempaa joustavammin, eikä aamulla ole kova kiire töihin”, he listaavat plussia.
”Lisäksi peltotöiden aikaan ei tarvitse keskeyttää hommia navettatöiden vuoksi, vaan Outi saa hoidettua ne hyvin yksinkin”, Ari lisää.
Elisa vinkkaa, että jokaisessa robottinavetassa tulisi olla valvontakamera.
”Se säästää askelia, kun robotin hälyttäessä voi kurkata kamerasta ongelman laadun. Robotin valvonnan lisäksi kamera auttaa luonnollisesti poikimisten valvonnassa”, Outi vahvistaa.
Liikkumalla kuntoa
Kun siirrytään robottilypsyyn, yleensä myös lehmien tuottavuus nousee. Paakkareilla lehmien päivätuotos nousi automaattilypsyn myötä heti muutamalla kilolla. Nyt holstein-karjan 12 viimeisen kuukauden keskituotos on 12 624 kiloa energiakorjattua maitoa.
”Emme ole joutuneet poistamaan yhtään lehmää robottilypsyyn siirtymisen vuoksi. Myöskään utareterveyden ja maidon laadunhallinnan osalta ei ole tullut haasteita”, Outi toteaa. ”Ainoastaan mennyt kuuma kesä haastoi solujen osalta, mutta robotin antamien lehmäkohtaisten solutulosten avulla sai soluttajat helposti kiinni.”
Paakkarit kiittävät, että myös robotin huollot ovat toimineet erinomaisesti.
”Automaattilypsyn vuoksi ei ole tullut ylimääräistä stressiä. Huolto hoitaa robotin lähes itsenäisesti, ja olemme saaneet aina myös kysymyksiimme vastaukset”, he kiittävät. Tilalla kaikki eläinryhmät lukuun ottamatta pikkuvasikoita laiduntavat tai ulkoilevat, ja lypsävien laidunnus on hoitunut robottilypsyssä hyvin. Jaloittelu lisää karjan pitkäikäisyyttä.
”Kun lehmät kävelevät kilometrin päivässä, niiden kunto säilyy hyvänä. Navetasta on ovi auki rinteiselle laidunlohkolle, jossa on tosin välillä ongelmia märkyyden, tuulen ja kärpästen kanssa”, Outi kertoo.
Kun lehmiä opettaa robotille, on käyttäytymisen lukutaito tärkeää.
Vapaa-aikaa yhdessä ja erikseen
Tilan talouden hoidossa Paakkarit käyttävät maalaisjärkeä. He eivät harrasta heräteostoksia, ja esimerkiksi konehankintoja pohditaan tarkoin. WebWakkan kautta seurataan myös yksityistalouden menoja ja veroilmoituksesta näkee, miten tilalla on vuoden aikana mennyt. Maidon yksikkökustannuksen Outi laski viime keväänä Osuuskunta Tuottajain Maidon ja Atrian kurssilla.
”Yksikkökustannuslaskelmaa pitäisi käyttää ahkerammin ja tehdä se esimerkiksi vuosittain. Ari on tilamme varsinainen talousihminen”, Outi kehuu.
Tilan kehittämisen osalta työn alla on tällä hetkellä kestokuivikepohja vasikoille ja poikiville, johon vapautui tila vanhan lypsyaseman kohdalta. Myös aurinkosähköjärjestelmän hankintaa on harkittu ja lisäksi työlistalla on led-valojen vaihto navettaan.
Paakkareiden haaveena on tuottaa maitoa vielä viidenkin vuoden päästä, mutta myös vapaa-ajan viettoon panostetaan. Kerran vuodessa Outi käy ystävänsä kanssa geokätköilemässä ulkomailla ja Ari käy pohjoisessa hiihtämässä.
”Käymme lomalla, yhdessä ja erikseen − yhdessä vähintään muutamana päivänä vuodessa. Haaveena on päästä myös omaan rantasaunaan, joka on ollut jo 7 vuotta peruskorjauksessa”, he hymyilevät. ”Yleisesti arvostamme perheen kanssa vietettyä aikaa.”
Kollegoille Paakkarit lähettävät terveisensä: Menkää rohkeasti haaveitanne kohden!
Top 3 menestystekijät
- Tilan jatkuva, maltillinen kehittäminen yksi asia kerrallaan niin, että talous pysyy hallinnassa.
- Hyvä keskusteluyhteys yrittäjien, sidosryhmien ja kollegoiden kesken.
- Liike on lääkettä − lehmien ja muiden eläinryhmien ulkoilu ja laidunnus.
Kovapohjan tila, Pertunmaa
Eläimet
Lypsäviä 51 (hol). Kaikki eläinryhmät pikkuvasikoita lukuun ottamatta laiduntavat. Keskipoikimakerta 3,4.
Peltoviljely
Viljelyala 98 ha. Viljalla 35 ha ja nurmella 63 ha. Säilörehuala n. 40 ha, loput nurmista laidunta ja
luonnonhoitopeltoja. Maalajit vaihtelevia laidasta laitaan. Nurmet timotei-nurminataa.
Pihatto
Vuonna 2002 pihatoksi muutettu parsinavetta. Lypsyrobotti käyttöön tammikuussa 2022.
Robotti-investointi maksoi 150 000 euroa ilman omaa työtä.
Ruokinta
Erillisruokinta, kioskit, robotilla täysrehu. Pyöröpaalirehu. Rehut tehdään yhteistyössä emolehmätilan kanssa.
Maito
Keskituotos 12 624 kg EKM (12 kk), valkuaista 3,53 %, rasvaa 4,05 %.
Kuvat: Janne Viinanen
Anu ArtjokiAnu Artjoki