Tilakohtaisen raakamaidon hiilijalanjäljen laskenta on ollut parisen vuotta valinnaisena toimenpiteenä Valion vastuullisuuslisän ehdoissa. 65 prosenttia valiolaisista maitotilayrittäjistä on jo laskenut maidon hiilijalanjäljen.
”Olen pitänyt yli 200 koulutustilaisuutta Valio Carbo® -ympäristölaskurin käytöstä. On ilahduttavaa, että näin iso osa tiloista on jo tehnyt hiilijalanjälkilaskennan ainakin kerran. Lämmin kiitos kaikille yrittäjille aktiivisuudestanne”, kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valion ilmastotiimistä kiittelee.
”Halusimme tehdä laskurista entistä tarkemman, ja lisäsimme siihen muutamia uusia ominaisuuksia. Nyt laskuri huomioi myös lihantuotannon hiilidioksidipäästöt, ja se sopii siksi myös lihatiloille. Laskuri on jo Atrialla käytössä. Myös turvemaiden päästöt huomioidaan aiempaa tarkemmin, ja laskentakaavoja ja -malleja on myös joiltain osin kehitetty.”
”Kiinnostava työkalu”
Maitotilayrittäjä Kalle Koivunen Virroilta on jo kokenut Valio Carbo® -ympäristölaskurin käyttäjä, vaikka on ollut yrittäjänä vasta 1,5 vuotta.
”Tein ensimmäisen hiilijalanjälkilaskennan jo vuonna 2019 vanhempieni omistaessa tilan. Ympäristölaskurikoulutuksen kävin kaksi vuotta sitten. Koulutus helpotti ja nopeutti laskurin käyttöä. Laskelman tekemiseen kuluu aikaa yleensä parisen tuntia, joten laskuri on varsin helppokäyttöinen”, Koivunen sanoo.
”Tänä vuonna olen tehnyt laskelman jo kaksi kertaa viime vuoden tiedoilla. Laskelma on mielenkiintoinen työkalu, ja on kiinnostavaa seurata, miten hiilidioksidipäästöt kehittyvät ja millä toimilla päästöjä voi vähentää. Olen laskurin ansiosta alkanut seurata esimerkiksi poltto-
aineen kulutusta, ja merkitsen nyt kulutetut litramäärät ylös.”
Maatalousyhtymä Tulimaidossa, josta Kalle Koivusen vanhemmat omistavat vielä prosentin osuuden, on 150 lehmää ja satakunta hiehoa ja vasikkaa. Maidon hiilijalanjäljeksi viime vuoden tuotantomäärillä tuli 0,65 CO2-ekvivalenttia maitokiloa kohden. Edellisenä vuonna tulos oli 0,73. Tulokset ovat hyviä, sillä valiolaisilla maitotiloilla hiilijalanjälki oli viime vuonna keskimäärin 1,32 CO2-ekvivalenttia maitokiloa kohden. Oman tilansa kohtuullisen pienten hiilidioksidipäästöjen syiksi Koivunen näkee erityisesti korkean keskituotoksen, tehokkaan nurmen tuotannon ja separoidun kuivalannan käytön kuivikkeena. Uutta laskuriversiota Koivunen ei ole vielä kokeillut, vaikka onkin kuullut, että sitä on päivitetty.
Vertailu muihin tärkeää
Aleksi Astaptsev kertoo, että uudistetun laskurin käyttöönoton myötä maitotilojen keskimääräiset hiilijalanjälkiluvut todennäköisesti kasvavat riippuen siitä, onko tiloilla viljelyssä eloperäisiä maita.
”Vaikka osalla tiloista hiilijalanjälkilukema kasvaa uudistetun laskurin myötä, on kyseessä vain laskennallinen muutos. Kasvu ei tarkoita sitä, että maitoa olisi tuotettu aikaisempaa ilmastoepäystävällisemmin. Valion tavoite hiilineutraalista maidontuotannosta 2035 mennessä säilyy myös ennallaan."
Ympäristölaskurin laskentakaavoja kehitetään Astaptsevin mukaan koko ajan tutkimustiedon lisääntyessä. Maitotilayrittäjä Kalle Koivunen näkee maatilojen ympäristölaskennan tärkeänä koko maitoalan kannalta.
”Kotieläintiloja syytetään helposti ilmastoa vahingoittavasta toiminnasta, ja siksi meidän on hyvä osoittaa, että haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. On hyvä, että Valio lähti jo varhaisessa vaiheessa laskemaan raakamaidon hiilijalanjälkeä. Nyt pystymme osoittamaan kuluttajille ilmastotyömme tuloksia.”
Tällä hetkellä Koivunen pitää oman tilansa tärkeimpänä kehityskohteena eläinten hyvinvoinnin kohentamista navettaympäristöä parantamalla.
”Aika paljon omaa kehittämistäni ohjaa ja kannustaa vertailut muihin tiloihin. Ympäristölaskurissakin voisi olla jokaisessa kohdassa vertailu muihin tiloihin. Tietysti kokonaispäästöjen keskiarvokin auttaa näkemään, onko omassa toiminnassa kehitettävää. Laskurin lisäksi usein tarvitaan myös asiantuntija neuvomaan, mihin asioihin tuotannossa pitäisi erityisesti puuttua”, Koivunen näkee.
Teksti: Markku Pulkkinen
Kuvat: Kari Leo, Valio
