Hoida vasikat valiolaisittain

Vasikoille tulisi tarjota hyvälaatuista ternimaitoa kahden tunnin sisällä syntymästä, jotta vasta-aineet pääsevät imeytymään suoliston seinämän läpi. Myöhemmin vasta-aineiden imeytyminen heikkenee. On suositeltavaa varmistaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus ternimaitomittarilla.

Jos emän imeminen ei onnistu, varmistetaan juotto tutilla ja tarvittaessa käytetään letkutusta. Kahdella ensimmäisellä juottokerralla ternimaitoa pitäisi antaa niin paljon kuin vasikka sitä juo – suositus on vähintään kolme litraa kerralla.

Maitoa tai maitojuomaa annetaan tuttiämpäristä. Tuttijuotolla märekoururefleksi toimii varmimmin ja samalla vasikan imemistarve tulee tyydytettyä. Tavoitteena on antaa juomaa 8–12 litraa vuorokaudessa. Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä.

1–2 viikon iästä vasikoille annetaan vapaasti hienoa heinää tai säilörehua ja varhaiskasvatusrehua sekä raikasta vettä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan tai kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava puhdasta vettä.

Juottoautomaattien ja ruokintalaitteiden puhtaudesta ja toimivuudesta on huolehdittava päivittäin. Ruokintalaitteiden kalibrointi on tarkistettava säännöllisesti.

Vasikka vieroitetaan maitojuomalta aikaisintaan kahdeksan viikon iässä. Päiväkasvutavoite on 0,8–1 kiloa (juottovaiheessa yksi kilo, 3 kuukauden iän jälkeen 800 g/pv). Vasikoiden päiväkasvua ja terveyttä kannattaa seurata systemaattisesti.

Geenimuunneltujen rehujen ja rehuaineiden käyttö ei ole sallittua. Ostorehujen alkuperä ja valmistajan takaama koostumus on oltava maitotilayrittäjän tiedossa.

Pito-olosuhteilla turvataan vasikan terveys

Vasikoiden karsinoiden tulee olla väljät ja puhtaat. Alle kaksiviikkoisella on oltava hyvin kuivitettu, vedoton makuupaikka.

Yksilökarsinassa tulee olla mahdollisuus nähdä ja koskettaa lajitovereita. Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksilökarsinassa ellei siihen ole lääketieteellistä syytä.

Karsinan lattian tulee olla sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Kokoritiläkarsinaa ei suositella vaan vähintään puolet tulisi olla kiinteäpohjaista makuualustaa.

Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi 2–6 vasikan ryhmiin infektiopaineen kurissa pitämiseksi ja vasikoiden tarkkailun helpottamiseksi. Ryhmiä voidaan yhdistää myöhemmin, jos samassa ryhmässä olevien ikäero ei ole suuri. Kylmään (< ±0 °C) tottumattomia eläimiä ei saa siirtää kylmään totuttamatta.

Alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti, enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan.

On huolehdittava siitä, että kaikkialla eläintiloissa on riittävästi raitista ilmaa, sillä hyvällä ilmanvaihdolla pidetään infektiopaine matalana ja turvataan eläinten puhtaus. Kosteassa navetassa eläimet likaantuvat, sillä lika tarttuu hyvin kosteaan karvaan.

Luonnollista ilmanvaihtoa on suosittava mahdollisuuksien mukaan ja huolehdittava, ettei kylmä korvausilma puhalla suoraan vasikoiden niskaan navetassa.

Ilmanvaihtolaitteet on huollettava säännöllisesti ja säädettävä ohjeiden mukaan eläinmäärä huomioiden.

Hyvä hoito

Vasikat tulisi hoitaa niin, että sairastavuus on mahdollisimman vähäistä. Eläinten terveyttä kannattaa seurata päivittäin ja sairastapaukset hoitaa mahdollisimman pian. Sairastumisien syyt on selvitettävä ja ennaltaehkäisyyn panostettava.

Vasikoiden nupoutus, kastraatio ja/tai sarvien poisto suositellaan tehtäväksi paikallispuudutuksessa, asianmukaisesti kivunlievitystä käyttäen (Valioryhmän vaatimus 2018 alkaen).

Isoissa yksiköissä (> 50 lehmää) suositellaan vasikoiden pitämistä erillään vanhemmista eläimistä. Välitysvasikoita vastaanottavien tilojen kannattaa pitää välitysvasikat kokonaan erillään lypsykarjasta tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Kuukauden karanteeni ennen lypsykarjatiloihin siirtoa on järkevää.

Nauta pitää juttelusta ja rapsutuksesta

Eläimet kannattaa totuttaa käsittelyyn jo vasikkana. Hyvällä hoidolla ja hyvillä pito-olosuhteilla mahdollistetaan eläinten luontainen käyttäytyminen ja ennaltaehkäistään häiriökäyttäytymistä.

Arkuutta ennaltaehkäistään käsittelemällä eläimiä rauhallisesti pienestä pitäen. Hiehot totutellaan käsittelyyn ja kiinnipitämiseen jo vasikkana.

Vasikanhoidon tavoitteet

• Päiväkasvu juottovaiheessa 1 kilo, 3 kk iän jälkeen 800 g/pv
• Mitään tautia ei esiinny kuin satunnaisesti (alle 5 % vasikoista)
• Kuolleisuus alle 3 %.

Miten varmistan vasikalle laadukkaan ternimaidon?

Mittaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus ternimaitomittarilla. Mittarin voi ostaa Valmakaupasta. Vasikan tulisi saada kahdella ensimmäisellä juottokerralla kummallakin vähintään 100 g ternimaidon vasta-aineita eli immunoglobuliineja. Hyvälaatuisessa ternimaidossa niitä on vähintään 50 g litrassa.

Varaternimaito on tarpeen, jos oman emän maidon laatu ei ole riittävä, sillä on utaretulehdus tai se on valuttanut maitoa jo ennen poikimista. Tällöin kannattaa sulattaa pakkasesta hyvää ternimaitoa ensimmäisiin juottoihin. Ternimaito säilyy pakasteessa vuoden. Valmakaupassa on myynnissä erilaisia ternimaidon pakastuspusseja.

Ternimaitoa ei laimenneta eikä kuumenneta yli +40–50-asteiseksi, koska vasta-aineet tuhoutuvat yli +50 asteessa.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2015

Nautatiloilla on vuosittain havaittu epäkohtia 20–30 prosentissa tarkastetuista tiloista (Evira/3300/0411/2016). Sellaisia laiminlyöntejä otantatarkastuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, joissa olisi pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin.

Yleisimmin on huomautettu vasikkakarsinoiden ja -laitteiden puhtaudesta, ahtaudesta ja vasikoiden pitämisestä yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. Laiminlyöntejä on havaittu myös vasikoiden juotossa tai ruokinnassa.

Pääkuva: Jaakko Martikainen