Huoltovarmuus on tärkeä osa vastuullisuutta

Tuottajahinnat nousivat EU:ssa syksyn 2021 aikana nopeasti. Vastaavassa tilanteessa on aiemmin nähty EU:n maitomäärien hallitsematonta kasvua. Tänä vuonna EU:n maitomäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia. Tämä johtuu pitkälti tuotantopanosten voimakkaasta kallistumisesta ja ympäristörajoitteista.

Maitokiintiöjärjestelmän päättyessä oli nähtävissä, että erilaiset ympäristörajoitteet tulevat hillitsemään tuotannon kasvua osassa EU-maita. Näin on myös tapahtunut. Irlannissa määräaikainen nitraattiasetuksen poikkeus päättyi vuoden vaihteessa, ja sen mahdollinen jatko varmistuu vasta maaliskuussa. Euroopan komission myöntämän poikkeusluvan ansiosta peltohehtaarille on mahdollista levittää enemmän typpeä karjanlannassa kuin nitraattiasetuksen sallima enimmäismäärä, 170 kiloa. Poikkeuksia on käytössä keskeisissä maidontuottajamaissa kuten Irlannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Poikkeukset eivät tule ilman ehtoja, mikä on tasapuolisen kilpailun kannalta hyvä asia.

Kansainvälisessä politiikassa suurvaltojen väliset jännitteet ovat kasvaneet ja epävarmuus lisääntynyt. Tämä voi johtaa odottamattomiin seurauksiin myös elintarvikesektorilla. Huoltovarmuus on asia, joka yleensä muistuu mieleen vasta kun se on uhattuna. Maidontuotannon rooli suomalaisen huoltovarmuuden keskeisenä pilarina on meille maitoketjussa työskenteleville selvää, mutta yleistä tietoisuutta on syytä parantaa.

Huoltovarmuuden ylläpitäminen ei tapahdu itsestään. Rakennekehitys ja tilakoon kasvu tuovat omat haasteensa myös kotimaiselle maidontuotannolle. Esimerkiksi polttoöljyä on mahdollista varastoida tilalla enintään 10 000 litraa ennen kuin varastointi muuttuu ilmoituksenvaraiseksi. Keskikokoisella kasvinviljelytilalla tuo määrä riittää pitkään, isolla kotieläintilalla sen sijaan ei.

Jos koronakriisistä haluaa nostaa esille jotain positiivista, se on edesauttanut valmiuksien kehittymistä mahdollisten tulevien poikkeustilanteiden varalle.