Ann-Helena Hokkanen
Maatalousyrittäjä, ELT
Helsingin yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Vasikoissa on maitotilan tulevaisuus. Siksi niille kannattaa tarjota kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen.
Pikkuvasikoille erityisen tärkeitä asioita ovat ternimaito, riittävä ravinto, imeminen, lämpö, uni, turvallisuus, puhtaus, leikki sekä lajitoverien seura. Siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan vasikan elämää tarkemmin varsinkin, jos omalla tilallaan ei ole aivan tyytyväinen vasikoiden vointiin. Jo hyvin pienillä asioilla ja satsauksilla voidaan muuttaa paljon vasikoiden hyväksi, aina ei tarvita suuria investointeja.
Pikkuvasikan hyvinvoinnin turvaaminen alkaa emän hyvinvoinnista huolehtimisella. Mitä terveempi emä on poikiessaan, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvitä kunnialla urakastaan ja tulevasta lypsykaudesta, saada terve vasikka ja tuottaa sille laadukasta ternimaitoa.
Emän sairaus tai sen kokema stressi poikimisen aikoihin hidastaa poikimista ja altistaa vasikan vaaralliselle hapenpuutteelle. Poikimisten valvonta ja avustaminen tarvittaessa on tärkeää sekä emän että vasikan terveydelle ja hyvinvoinnille. Näin voidaan antaa tarvittaessa vetoapua ja puuttua ajoissa poikimahalvauksiin. Lisäksi vasikalle saadaan juotettua ternimaito valvotusti heti syntymän jälkeen ja varmistutaan siitä, että emä hoitaa vasikkansa. Jos emä ei tätä voi tai halua, ihmisen on tehtävä työ.
Vastasyntynyt vasikka on kuivattava, jotta se ei menetä turhaan lämpöä ja joudu käyttämään vähäisiä energiavarastojaan lämpimänä pysymiseen. Olki on paras kuivike vastasyntyneelle.
Ternimaito on tarkoitettu vasikan ensimmäiseksi ateriaksi ja se on tärkein yksitäinen tekijä vasikan vastustuskyvyn muodostumiselle. Jos vasikkasi sairastavat, tarkasta ensimmäiseksi poikimisten valvonta ja ternimaidon juotto tilallasi.
Ternimaito on oikea tehoaine: se sisältää paljon taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita, muita proteiineja, sokeria, rasvaa, kivennäisaineita, vitamiineja sekä kasvutekijöitä ja emän valkosoluja. Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, eli ne eivät pääse kulkeutumaan emän verestä vasikan vereen. Siksi vasta-aineet täytyy saada ternimaidosta. Vastasyntynyt vasikka saa ternimaidosta myös paljon energiaa, vitamiineja ja muita vasikan kasvulle ja terveydelle tärkeitä aineita.
Jos ternimaidossa on matala vasta-ainepitoisuus, vasikka on saanut liian vähän ternimaitoa tai se on saanut ternimaitoa liian myöhään, jolloin suolisto ei enää läpäise suurikokoisia vasta-ainemolekyylejä, jää vasikan passiivinen vastustuskyky heikoksi. Tämä on haitallista ja heikentää vasikan terveyttä ja kasvua sekä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta.
Vastasyntyneen vasikan on pysyttävä lämpimänä, koska sillä on vähän elopainoa suhteessa kehon lämpöä haihduttavaan pinta-alaan. Kuivaus ja ternimaidon sisältämä energia tulevat kipeään tarpeeseen heti syntymän jälkeen. Märkyys moninkertaistaa vasikan kehosta haihtuvan lämmön määrän. Tilanne pahenee entisestään, jos on kylmää tai vetoista.
Jos vasikka kuivattaa itse itsensä, se joutuu käyttämään kehon vähäisiä, elämän alkuun tarkoitettuja voimavaroja ja energiavarastoja ”turhaan”. Siksi vasikka on kuivattava syntymän jälkeen.
Riittävä ruoka on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös vasikan lämpötalouden kannalta. Maito on ensimmäisinä päivinä vasikalle ainoaa oikeaa ravintoa, ja se tulee tarjoilla lämpimänä ja tutista, jolloin maito juoksettuu hyvin ja voimakas imemisen tarve tyydyttyy.
Kylmä juoma altistaa ripuleille ja ongelmille ravinnon imeytymisessä. Jos vasikka ei saa imeä, siitä aiheutuu stressiä, joka altistaa sairauksille. Lisäksi ”väärien” kohteiden, kuten kaverin navan imeminen lisääntyy, johtaen herkästi napatulehduksiin ja hankaliin käytösongelmiin.
Vasikan täytyy saada levätä ja nukkua paljon, varsinkin vastasyntyneille tärkeää REM-unta. Vasikka kasvaa, kun se lepää. Siksi erityisen tärkeää on lämmin ja kuiva makuualusta. Myös riittävä ravinto ja imeminen parantavat vasikan unta ja lepoa.
REM-unen nukkuminen onnistuu vain, jos ei ole kylmä, sillä tässä unessa vasikan lämmönsäätely ei toimi. Jos vasikka ei saa nukkua tarpeeksi REM-unta, se on altis sairastumaan. Muutenkin kylmä häiritsee vasikan lepoa ja kasvua. On myös muistettava, että kylmässä energian tarve kasvaa ja tarvitaan enemmän ruokaa.
Vasikan kokema lämpötila ei ole sama kuin ympäristön lämpötila, vaan kylmässäkin pärjää, jos saa tarpeeksi ruokaa, on paljon kuiviketta ja palava kestokuivikepohja (mieluiten olkea, joka eristää hyvin kehosta haihtuvaa lämpöä, ja johon jalat ja turvan saa lämpimään) sekä lisälämpöä ja/tai lajitoverit lisälämpöä tuomassa. Kaikkein paras patteri vasikalle on oma emo.
Vastasyntyneen vasikan täytyy kokea olonsa turvalliseksi. Stressi altistaa sairauksille, sillä se heikentää elimistön puolustusta. Stressi, pelko ja hoitamaton kipu häiritsevät eläimen unta. Lajitoverit, hyvä suhde hoitajaan, kivuliaiden toimenpiteiden ja stressaavien asioiden välttäminen lisäävät turvallisuuden tunnetta.
Koska vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, poikimaympäristön puhtauteen tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota, samoin vasikoiden olosuhteisiin myöhemmin. Nuoret eläimet ovat aina alttiimpia sairastumaan kuin aikuiset. Maito ja juomarehut ovat hyviä kasvualustoja bakteereille, joten vasikoiden juottoastioiden ja laitteiden puhtaus on tärkeää, jotta taudinaiheuttajat eivät pääsisi niissä lisääntymään.
Lajitoverit, hyvä suhde hoitajaan, kivuliaiden toimenpiteiden ja stressaavien asioiden välttäminen lisäävät vasikan turvallisuuden tunnetta.
Leikkiminen on vasikalle tärkeää ja sen tiedetään kehittävän elimistöä monella tavalla.
Leikkivällä vasikalla on asiat mallillaan.
Leikin tiedetään estyvän silloin, kun vasikka kokee olonsa uhatuksi, se on sairas tai kärsii kivusta. Myös nälkä, vieroitus, lajitoverien puute, liian suuret kokoerot ryhmässä, liukas lattia tai virikkeiden puute voivat vähentää tai estää kokonaan leikkimisen.
Vasikoiden leikkiä kannattaa seurata. Jos kuivikkeiden lisäämisen jälkeen ryhmän kaikki muut vasikat leikkivät ja yksi kyyhöttää nurkassa, kyseisen vasikan vointi on tarkistettava. Suurella todennäköisyydellä se on loukkaantunut tai sairas.
Naudan lapsuus on lyhyt. Siksi arjen kiireessä, mutta varsinkin uusia toimintatapoja ja navetoita suunniteltaessa, on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, miten tästä lyhyestä ajasta saa kaiken irti. Loppujen lopuksi vasikka ei vaadi paljon: oikeastaan vain mahdollisuuden olla hetken lapsi.
Poikimaympäristöllä on suuri merkitys sekä poikivan lehmän että vastasyntyneen vasikan terveydelle ja hyvinvoinnille. Molemmat ovat hyvin alttiita sairastumaan ja poikiminen on stressi emälle ja syntymä suuri muutos vasikalle.
Vasikka syntyy maailmaan täysin ilman taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita ja emän puolustuskyky laskee juuri poikimisen aikoihin.
Puhtaus ja hyvä kuivitus laadukkailla kuivikkeilla edistävät eläinten terveyttä. Puhtaassa ympäristössä on vähemmän taudinaiheuttajia kuin likaisessa, ja hyvin kuivitetun poikimapaikan lattia on pitävä ja kosteus imeytyy hyvin kuivikkeisiin. Liukkautta tulee välttää, sillä se altistaa lehmän revähtymille ja muille vammoille. Riittävä kuivitus lisää poikivan lehmän makuumukavuutta ja estää vastasyntyneen vasikan loukkaantumisen ensimmäisten ylösnousuyritysten aikana. Varsinkin karkea valu ilman riittävää kuivitusta voi rikkoa vasikan etupolvien ohuen ihon. Seurauksena taudinaiheuttajille syntyy suora reitti vasikan elimistöön ja vasikka altistuu niveltulehduksille, jopa verenmyrkytykselle.
Poikimaympäristön ja vastasyntyneen vasikan pitopaikan on oltava hyvin kuivitettu myös vasikan lämpötalouden kannalta. Vastasyntynyt vasikka on märkä ja kylmettyy helposti. Varsinkin kylmiin oloihin syntyvät vasikat tarvitsevat paljon kuiviketta, mieluiten hyvälaatuista olkea sekä emon tai ihmisen suorittaman kuivauspalvelun. Runsas kuivutus vasikan ympärillä imee kosteutta, eristää lämpöä, siihen voi kaivautua ja se estää vasikkaan kohdistuvaa vetoa.
Vasikoiden ja poikivien eläinten hoitoa ja olosuhteita kehitettäessä tai uusia tiloja suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon poikimisten valvontaan sekä poikimaympäristön puhtauteen ja kuivittamiseen liittyvät asiat.
Mitä paremmat olosuhteet syntyvällä vasikalla on ja mitä nopeammin se ternimaitonsa saa, sitä parempi.
Ternimaidon laadun voi tutkia esimerkiksi refraktometrillä. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Samoin emä hyötyy poikimisten valvonnasta ja hyvästä hoidosta heti poikimisen jälkeen. Ongelmana on se, että tähän kaikkeen kuluu lypsykarjatilalla paljon aikaa, myös öisin. Lisäksi hyvälaatuisia kuivikkeita ei aina ole helposti saatavilla ja ne maksavat paljon. Siksi oman työn helpottaminen esimerkiksi kameroiden avulla kannattaa ja varsinkin uudet tilat on syytä suunnitella niin, että puhdistaminen ja kuivittaminen käyvät mahdollisimman helposti ja sujuvasti.
Oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa kannattaa keskustella oman tilan poikimisiin liittyvistä asioista. Mitä terveempänä lehmät poikimisesta selviävät, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on lypsää terveenä koko lypsykausi.
Vasikat, jotka syntyvät ongelmitta hyviin oloihin ja saavat elimistöönsä tarpeeksi ternimaidon vasta-aineita ovat vastustuskykyisempiä taudin aiheuttajille ja niiden elimistön voimavarat ovat paremmin käytettävissä kasvuun ja kehitykseen kuin vasikoiden, joilla meni jotakin syntymässä pieleen. Siksi poikimisten valvontaan käytetty aika, hyvälaatuisen ternimaidon saannin varmistaminen mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen sekä eläinten hoitoon ja olosuhteisiin liittyvät satsaukset kannattavat.
Pääkuva: Ann-Helena Hokkanen