Säilörehun moitteeton säilöntälaatu on rahanarvoinen ja tavoiteltava asia. Säilörehun laadulla on syönnin lisäksi suoraan rahaksi muutettavia vaikutuksia rehun hävikkiin ja maidon sekä rehun tuotantokustannuksiin.
Nurmirehun säilöntälaatu vaikuttaa syöntiin, maitotuotokseen ja maidon laatuun sekä pitoisuuksiin. Sillä on vaikutusta myös eläinten terveyteen, eläinliikenteeseen ja lypsyaktiivisuuteen.
Säilöntälaatu on sulavuuden lisäksi merkittävä rehukustannuksiin vaikuttava tekijä. Säilörehun laadun takaa viime kädessä onnistunut säilöntä. Pieni myöhästyminen korjuun ajoituksessa on mahdollista paikata ruokintavaiheessa, mutta epäonnistumista rehunsäilönnässä ei voi täysin paikata mitenkään. Jos korjuu myöhästyy, voi matalampaa D-arvoa kompensoida väkirehutäydennystä lisäämällä tiettyyn rajaan asti tai sulavuudeltaan erilaiset rehut voidaan syöttää eri eläinryhmille.
Säilöntälaatua puolestaan ei voi parantaa millään keinoilla jälkikäteen. Säilönnän onnistumiseen kannattaa satsata ja huolehtia, että säilörehun korjuun yhteydessä ja säilöntävaiheessa taataan kaikki edellytykset hyvälaatuiselle säilörehulle.
Epäonnistuneen säilönnän pilaama rehu ei maistu eikä lypsätä lehmiä. Säilöntälaadultaan huono rehu voi olla jopa terveysriski eläimille ja pilaantunutta rehua ei pidä syöttää millekään eläinryhmälle. Pilaantunut rehu on myös riski maidon laadulle sekä tilan taloudelle.
Pieni säästö työssä, aineissa tai välineissä rehunteon aikaan saattaa aiheuttaa maitotilalla harmia sekä suuria-kin taloudellisia menetyksiä myöhemmin.
Epäonnistuminen säilöntävaiheessa tekee turhaksi onnistumiset ja panostukset rehun säilöntää edeltävissä työvaiheissa. Jos säilöntä ei onnistu, ovat panostukset pellon kuntoon, muokkaukseen, kylvöön, siemeniin, lannoitukseen, korjuukoneisiin, säilöntäaineisiin ja korjuutyöhön olleet turhia.
Säilönnän onnistuminen kruunaa koko rehuntekoprosessin ja palkitsee tekijänsä.
Onnistuminen rehunsäilönnässä näkyy konkreettisesti maidon määrässä ja laadussa.
Säilönnän onnistuminen palkitsee, koska säilöntälaadultaan ja sulavuudeltaan hyvä säilörehu maistuu lehmille ja lypsättää hyvin. Rajoittuneesti käynyt säilörehu maittaa paremmin ja lehmät syövät sitä enemmän kuin pidemmälle käynyttä säilörehua, virhekäyneestä rehusta puhumattakaan. Säilöntälaatu tulee huomioitua Artturi®-rehuanalyysin syönti-indeksin arvossa, joka on matalampi, jos rehussa on tapahtunut liiallista käymistä ja maito- ja muurahaishappo sekä haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet ovat korkeat.
Erilaiset käymistyypit vaikuttavat säilörehun syöntipotentiaaliin, jota syönti-indeksi kuvaa. Rajoittuneesti käynyt säilörehu saa taulukon vertailussa perustasoa korkeammat syönti-indeksipisteet 106. Voimakkaasti maitohappokäyneen säilörehun syönti-indeksipisteet ovat reilusti matalammat 97. Virhekäymiseen viittaava runsas haihtuvien rasvahappojen määrä laskee viimeisen taulukon vertailurehun syönti-indeksin 91 pisteeseen ja eroa rajoittuneesti käyneeseen rehuun on peräti 15 syönti-indeksipistettä. Yksi säilörehun syönti-indeksipiste tarkoittaa syönnin muutoksena keskimäärin 0,1 kilon kuiva-ainesyöntiä.
Käymislaatu vaikuttaa säilörehun kuiva-ainesyöntiin.
Syönti-indeksiltään 100 olevaan perustason säilörehuun vertailtaessa ero kuiva-aineen syönnissä on rajoittuneesti käyneen ja virhekäyneen säilörehun välillä peräti 1,5 kiloa kuiva-ainetta päivässä.
Tämä tarkoittaa, että virhekäynyt säilörehu vaatii lähes 3 kiloa enemmän väkirehua päivässä, jotta saavutetaan sama tuotos kuin rajoittuneesti käyneellä, hyvälaatuisella säilörehulla. Säilöntälaadulla on siis taloudellisesti erittäin suuri merkitys maidon tuotantokustannuksiin.
Panostus säilöntälaadultaan hyvään säilörehuun tulee takaisin suurempana maitotuotoksena. Hyvä säilöntä-laatu ja pienempi käymishappojen (maitohappo ja haihtuvat rasvahapot) määrä parantavat rehun syöntiä ja lisäävät sen vuoksi maitotuotosta.
Kun vertaillaan säilörehujen tuotosvaikutusta, saadaan rajoittuneesti käyneellä, hyvälaatuisella säilörehulla noin kolme litraa suurempi maitotuotos päivässä verrattuna virhekäyneeseen säilörehuun. Suuremman maitotuotoksen lisäksi säilörehun hyvä säilöntälaatu parantaa pötsin toimintaa, lisää eläinten energian saantia ja ilmenee maidon korkeampina pitoisuuksina. Lisääntynyt käyminen puolestaan laskee maidon pitoisuuksia.
Säilöntälaadultaan huonolaatuinen säilörehu aiheuttaa hankalasti havaittavaa hävikkiä monessa eri vaiheessa. Säilönnän aikana hävikkiä tapahtuu käymistappioiden kasvaessa. Kaikki ylimääräinen käyminen, mikä tapahtuu rehun säilönnän aikana, on pois lehmän pötsissä tapahtuvasta rehun ravintoaineiden hyväksikäytöstä.
Säilöntätappioiden lisäksi huonolaatuinen rehu aiheuttaa tappioita ja ylimääräistä työtä, kun syöttöön kelpaamatonta huonoa rehua joudutaan erottelemaan tai syömätöntä huonoa rehua poistamaan.
Etelä-Pohjanmaalla toteutetun automaattilypsyhankkeen tulosten mukaan automaattilypsytiloilla kannattaa tavoitella hyvin sulavaa ja käymislaadultaan erinomaista säilörehua. Lehmien omatoimisen lypsyllä kulkemisen edellytyksenä on hankkeen tulosten mukaan hyvä säilörehu, joka pitää lehmät aktiivisina. Lypsyllä käynnit vähenivät jo parissa kolmessa vuorokaudessa säilöntälaadultaan huonompilaatuisen rehun syötön alettua. Lypsylle haettavien lehmien määrä jopa kaksin- tai kolminkertaistui, kun säilörehussa oli virhekäymistä.
Hankkeessa havaittiin myös käytännössä, että virhekäyneen säilörehun maittavuus heikkeni, vaikka sulavuus olikin hyvä. Tällaisen rehun ollessa syötössä, oli lehmien todellista karkearehun syöntiä hankala ennustaa ja sopivan väkirehutason löytäminen vaati ylimääräistä työtä ja aikaa, eikä siinä silti onnistuttu aina parhaalla mahdollisella tavalla.
Artturi®-verkkopalvelun toiminta on päättynyt ja Valion tuottajia palvelee Valma. Valion Artturi®-palvelulla on Valmassa oma osio, josta löydät ajankohtaiset Artturi®-asiat.
Kuva: Sari Perälä