Hyvä tulos lähtee nurmesta

Yrittäjäpariskunnan osaaminen eläinten hoidossa ja peltoviljelyssä on hyvällä tasolla jo nytkin, mutta tila lähti silti keväällä mukaan Valion ja Osuuskunta Pohjolan Maidon Nurmen Business School -koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on parantaa nurmentuotannon kannattavuutta.

”Maitotilan hyvä tulos lähtee aina nurmesta”, Juulia muistuttaa.

Juolavehnät pois

Navetan lähellä sijaitsevien nurmilohkojen kasvustoissa ei ole kolmannen korjuun alla moitteen sijaa. Timotei-nurminata-apilanurmi ulottuu saappaanvarren yläreunaan. Satoa on tulossa reilusti. Missä oikein ovat parantamisen paikat?

”Juolavehnää on monilla lohkoilla liikaa. Rikkakasvien torjuntaan pitää panostaa enemmän nurmen perustamisesta alkaen. Otimme kesällä raaka-ainenäytteen runsaasti juolavehnää kasvavasta kohdasta. Nurmen rehuarvo oli siinä todella huono”, Juho kuvailee.

”Toinen parantamisen paikka on siemenseoksissa. Apiloita sisältävä timotei-nurminataseos on melko hyvä, mutta seosta voi vielä monipuolistaa.”

Nurmen Business Schoolin konseptiin kuuluu se, että jokaiselle pienryhmän tilalle on nimetty oma coach eli valmentaja. Kajuloiden valmentajana toimii liminkalainen maitotilayrittäjä Tuomas Sohlo. Kajulat ovat käyneet Sohlon tilalla oppimassa uutta nurmiviljelystä.

Sohlon oma nurmistrategia on sovitettu oman, korkeatuottoisen karjan tarpeisiin.

”Yli kymmenen tuhannen kilon hehtaarisato on nurmesta joka vuosi tavoitteena. Tänä vuonna tavoite täyttyi.

Tähän asti säilörehunurmi on ollut puhdasta timoteita, mutta ensi vuonna otamme varmaan käyttöön joitain siemenseoksia. Nurminatalajikkeet ovat kehittyneet ja sopivat nyt paremmin pohjoisempaankin Suomeen”, Sohlo analysoi.

Hän nimeää hyvien nurmisatojen tärkeimmäksi tekijäksi peltojen hyvän kasvukunnon. Kasvukuntoa pidetään Sohlon tilalla yllä muun muassa kalkituksella, säätösalaojituksella ja tasauslanauksella. Hivenlannoituksestakaan ei pidä tinkiä, Sohlo korostaa.

Lisää muovia

Kajulat haluavat varmistaa säilörehun laatua monilla keinoilla.

”Olemme lisänneet paalimuovin määrää kuudesta kahdeksaan kerrokseen, jotta paalit pysyisivät paremmin ehjinä. Tämä maksaa puolitoista euroa enemmän paalia kohden, mutta on mielestämme sen arvoista.

Viime kesänä käärijän perään tuli paalin pystyynkääntäjä. Säilöntään olemme käyttäneet happoa, biologista ainetta ja suoloihin perustuvaa säilöntäainetta”, Juho luettelee.

Nurmen kasvuunlähtöä ja rehun laatua parannetaan niittämällä säilörehunurmi pitkään, kymmenen sentin sänkeen. Tämä onnistuu niittokoneen jalasten avulla.

Kevätlannoituksena on rakeinen kemiallinen lannoite. Navetan kuivalanta käytetään nurmien uusintaan. Virtsa levitetään pääosin ensimmäisen niiton jälkeen ja loput toisen niiton jälkeen.

Laidunten hyvä hoito on tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Navetan vieressä on seitsemän hehtaarin laidunala, joka jaetaan puolen hehtaarin lohkoihin.

Lypsylehmät päästetään samalle lohkolle vain 1–2 päiväksi. Tiineet hiehot ovat laitumella läpi kesän. Laitumille annetaan syötön jälkeen reilut lannoitukset.

Juulia on opiskellut Helsingin yliopistossa kotieläintieteitä ja häntä kiinnostaa ruokinnan tarkentaminen ja sitä kautta eläinten terveyden parantaminen.

”Haaveena olisi hankkia joskus oma NIR-mittari. Sillä saisi mitattua nopeasti esimerkiksi appeen rehuarvot.”

Ruokintasuunnitelmat yrittäjät tekevät itse Karjakompassi-ohjelmalla. Raaka-ainenäytteet otetaan jokaiselta lohkolta korjuun yhteydessä, jotta ruokintasuunnitelmia päästään tekemään saman tien. Paaleista otetaan ruokintakauden aikana säännöllisesti säilöntänäytteet.

Kajulat haluavat pienentää maidontuotannon ja henkilökohtaisenkin elämän hiilijalanjälkeä. Navetan katolle asennettiin viime vuonna aurinkopaneelit. Sen myötä tilan autot ovat nyt sähkökäyttöisiä.

”Jossain vaiheessa on tarkoitus muuttaa myös apevaunu sähköllä toimivaksi”, Juho suunnittelee.