Julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteerit uudistuivat

Maa- ja metsätalousministeriön uudistamien kriteerien tavoitteena on edistää kestävää elintarviketuotantoa ja lisätä julkisten hankintojen kotimaisuusastetta. Julkisia hankintoja ovat muun muassa kuntien elintarvikeostot päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin sekä Suomen valtion omistaman Leijona Catering Oy:n hankinnat puolustusvoimien ja rikosseuraamuslaitoksen käyttöön. Julkiset keittiöt tarjoavat noin 380 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain. Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta elintarvikehankintojen osuus on yli 350 miljoonaa euroa. Julkisilla hankinnoilla on vaikutuksia työllisyyteen noin 80 000 henkilötyövuoden verran.

Vaikka EU:n hankintadirektiivi kieltää pelkän kotimaisuuden käytön hankintakriteerinä, niin hallitusohjelma kannustaa kuntia kuitenkin suosimaan lihan, kananmunien ja maidon osalta suomalaista lähi- ja luomutuotantoa. Tärkeää on, että asia olisi huomioitu kuntien elintarvikestrategioissa. Julkisissa elintarvikehankinnoissa volyymit ovat suuria, joten valituilla kriteereillä voidaan edistää yhä vastuullisempaa ruoantuotantoa ja kotimaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy on koonnut uudistetut vastuullisuuskriteerit oppaaseen (Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi). Tavoitteena on, että elintarvikehankinnoissa käytetään hankintakriteereitä, jotka edistävät ympäristön kannalta hyviä viljelymenetelmiä, elintarviketurvallisuutta, ravitsemusta sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä, ja jotka edistävät samalla kestävää ruokahuoltoa ja ekologista kestävyyttä. Kriteerit on laadittu Motivan, Luonnonvarakeskuksen, Reilun kaupan yhdistyksen sekä elintarvikealan yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyönä.

Hankintayksiköt voivat halutessaan käyttää oppaan vastuullisuuskriteerejä hankintojen tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksina, hinta-laatusuhteen vertailuperusteina tai sopimusehtoina. Kriteerit on laadittu kahdelle tasolle: perus- ja edelläkävijätasolle.

Maitotuotteiden vastuullisuuskriteerit osin ja tiivistetysti*:

• Maidon alkuperämaa on ilmoitettava (perustaso).
• Tuote-eräkohtainen tieto maidon alkuperästä on jäljitettävissä pakkaajalle asti (perustaso) tai meijerille asti (edelläkävijätaso).
• Maidossa ei saa olla mikrobilääkejäämiä. Lääkkeitä käytetään vain sairaiden eläinten hoitoon eläinlääkärin määräyksestä. Antibioottien käytöstä tulee pitää kirjanpitoa (perustaso).
• Maidon on oltava vähintään 90 % (perustaso) tai 100 % (edelläkävijätaso) peräisin eläimistä, joille on vuosittain tehty eläinlääkärin suorittama terveydenhuoltokäynti. Tilalla on terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa ja kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma. Vasikoiden mahdollinen nupoutus on tehty käyttäen rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä.
• Vähintään 60 % (perustaso) tai 100 % (edelläkävijätaso) maidosta on oltava peräisin eläimistä, joita ei ole kasvatettu tai pidetty kytkettynä parteen.
• Vähintään 70 % (perustaso) tai 100 % (edelläkävijätaso) maidosta on oltava peräisin lehmiltä, joiden sorkat on hoidettu säännöllisesti.
• Soijan käytön vähentäminen karjan ruokinnassa ja korvaaminen muilla kasviproteiineilla (perustaso).
• Palmuöljyn vähentäminen karjan ruokinnassa: Ruokinnassa ei ole käytetty palmuöljyä (edelläkävijätaso). Jos eläinten ruokinnassa käytetään palmuöljyä tai palmuydinöljyä, sen tulee olla tuotantojärjestelmästä, joka edistää vastuullista tuotantoa (perustaso) tai jolla varmistetaan vastuullinen tuotanto (edelläkävijätaso).

* Kriteerit kokonaisuudessaan esitellään yksityiskohtaisesti oppaassa: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi, Motiva (12/2020).

Vastuullisia ruokapalveluita

Valio Food Solutions on mukana Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa. Mukana on kymmenkunta toimijaa, jotka tuottavat ruoka-palveluita julkisen sektorin asiakkaille. Hanke perustuu maa- ja metsätalousministeriön ilmastoruokaohjelmaan, jonka tavoitteina ovat yhteiskunnan siirtyminen kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää ja ruuan kulutuksen päästöjen vähentäminen.