Karkearehujen riittävyys ja laatu

Kuivan kasvukauden vaikutukset näkyvät vielä seuraavankin vuoden säilörehunurmien kasvukunnossa. Tänä vuonna perustetut nurmet ovat alkaneet kasvaa heikosti niillä alueilla, joissa kuivuus on ollut pahinta. Täydennyskylvöjä ja uusintakylvöjä on tehty, ja nurmia pitää paikata vielä ensi keväänäkin.

Parhaiten karkearehuja riittää Osuuskunta ItäMaidon alueella ja osittain Tuottajain Maidon alueella. Maitosuomen ja Pohjolan Maidon alueilla tilanne vaihtelee ja osa tiloista kärsii sisäruokintakauden aikana rehupulasta niukaksi jääneiden säilörehusatojen takia.

Heikoin tilanne karkearehujen riittävyydessä on Länsi-Maidon alueella sekä Tuottajain Maidon eteläosissa, joissa säilörehusato on jäänyt jopa puoleen normaalista.

Pitkälle syksyyn venynyt kasvukausi pelasti osittain tilannetta, ja kolmas säilörehusato oli monin paikoin määrällisesti jopa suurempi kuin ensimmäinen ja toinen sato.

Ehkä jopa osa ravinteista tuli vasta kolmannelle sadolle kunnolla käyttöön, kun kasvustot saivat vettä.

Huonokasvuisia ja epätasaisesti kasvaneita viljakasvustoja korjattiin kokoviljasäilörehuksi tai vihantana paikkaamaan heikkoa nurmisatoa.

Myös naapuriapua ja talkoohenkeä on osoitettu. Säilörehunurmia on tarjottu toisille tiloille niitettäväksi, jos karkearehua on jäänyt itseltä yli.

Valio Artturi® Facebook-ryhmän ja Valmakaupan ilmoitustaulun myydään ja ostetaan -palstat ovat olleet kesästä asti ahkerassa käytössä tilojen välisessä suorassa rehukaupassa. Näitä kanavia voi käyttää ympäri vuoden ja lisätä sinne oman osto- tai myynti-ilmoituksen.

Palstoille välitetään tiedot myös muista karkearehun myyntikanavista, kuten esimerkiksi HKScanin Karkearehupörssistä. Myös valiolaiset osuuskunnat keräävät tietoja tiloista, joilla on rehua yli oman tarpeen, sekä tietoja lisärehua tarvitsevista tiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä oman osuuskunnan Valio Artturi® -asiantuntijaan.

Keskimääräiset syönti-indeksipisteet maakunnittain vuoden 2018 Valio Artturi® -säilörehunäytteissä.

Säilörehusato on melko laadukas. Syönti-indeksi varsinkin ensimmäisessä sadossa kertoo rehujen olevan keskimäärin huippulaatua.

Ensimmäisen sadon D-arvo on keskimäärin ennätyksellisen korkea. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta paikoin rehu korjattiin ensimmäisen sadon aikaan liian aikaisin ja D-arvo jäi jopa turhan korkealle sadon määrän kustannuksella. Tosin kaikkein kuivimmilla alueilla ensimmäisen sadon viivästyttäminen ei olisi auttanut massan kasvattamisessa, koska nurmi lopetti kasvamisen veden puutteen takia.

Vastakohtana hyvin sulavalle ensimmäisen sadon säilörehulle on toisen sadon rehut, joissa D-arvo ehti helteessä laskea liian alas. Ensimmäisen ja toisen sadon rehut ovat erittäin kuivia (kuiva-aine yli 400 g/kg). Kolmannen sadon rehujen kuiva-aine on normaalimmalla tasolla (keskimäärin 290 g/kg).

Säilöntälaadussa virhekäymiset eivät juuri aiheuta ongelmia, koska säilörehut ovat tänä vuonna poikkeuksellisen kuivia. Kuivien rehujen säilönnässä haasteena on jälkilämpeneminen, kun taas märässä rehussa on virhekäymisriski. Propionihappoa sisältävät säilöntäaineet estävät tehokkaasti homeiden ja hiivojen kasvua ja suojaavat jälkilämpenemiseltä.

Karkearehuja on tällä sisäruokintakaudella osalla tiloista jouduttu haalimaan jopa suojavyöhykkeiltä ja luonnonhoitopelloilta, joten on tärkeää analysoida eri rehuerät. Säilörehunäytteet eri sadoista, eri aikaan ja eri alueilta korjatuista rehuista paljastavat oman tilan rehujen laadun vaihtelut.

Kun karkearehuerät on analysoitu, on mietittävä niiden kohdistaminen eri eläinryhmille sekä mahdollisuudet sekoittaa erilaisia karkearehueriä ruokinnassa.

Rehujen analysointi luo ainoan oikean perustan ruokinnan suunnittelulle. Ruokinnan suunnittelussa kannattaa käyttää apuna ruokinta-asiantuntijaa.

Kuva: Janne Viinanen