Katse maatilan logistiikkaan

Logistiikan läsnäoloa ei välttämättä huomaa, mutta sen toimimattomuus huomataan kyllä: huono logistiikka tuo yrityksellesi kustannuksia menetettynä tuotantona, ylimääräisinä ponnisteluina ja lisäarvoa tuottamattomana toimintana. Logistiikkaa tarvitaan kustannustehokkaaseen tuotantoon.

Meijerisi ei esimerkiksi maksa maidosta, jota sinne ei ole toimitettu. Loppuasiakas ei halua maksaa tehottomasta toimitusketjusta, vaan markkinoiden ja asiakkaan odotuksiin tulee vastata tehokkaalla, kokonaisvaltaisella ja kestävän kehityksen huomioivalla toimitusketjulla.

Monesti ajatellaan liian suppeasti ja vähätellään yksittäistä prosessin osaa tai toimitusketjun vaihetta. Jos kaikki osapuolet pyrkisivät tehokkaaseen, läpinäkyvään logistiseen prosessiin, voitaisiin todella sanoa, että logistiikan avulla vaikutetaan maatilan talouteen aina alkutuotannosta ruokapöytään.

Maitotilan tuotantoprosessi voidaan jakaa logistiikan termien avulla toiminnoittain hankintaan, sisä-logistiikkaan ja kuljettamiseen.

Sisälogistiikka pitää sisällään kaiken tilakeskuksen sisällä tapahtuvan toiminnan ja materiaalien käsittelyn, varastoinnin ja siirtämisen. Kuljettamista on kaikki tilakeskukseen saapuva ja lähtevä tavara. Tämän lisäksi merkittävä osa kuljettamisesta tapahtuu tilan hallinnassa olevilta pelloilta, yhteistyökumppaneilta, muilta tiloilta, teollisuudesta ja kaupasta. Tilalta poispäin kuljettamista tapahtuu meijeriin, teurastamoon ja tietysti pellolle.

Maidonkeräily onkin jo ulkoistettu mallikkaasti − mutta entä muu kuljetustoiminta? Muissa kuljetuksissa maitotilayrittäjällä on iso merkitys. Tuote on saavuttanut suurimman kulueränsä saapuessaan tilakeskukseen, ja siksi sekä hankinnan että toimitusketjun kustannusten hahmottaminen ovat taloudellisuudessa keskeistä. Tilakeskuksen varastoista käyttöön siirtyvä ”materiaalivirta” on vain pienempää syöttöliikennettä navetan suuntaan, eli sisälogistiikkaa, mutta varastot ja niihin sitoutunut pääoma on tasapainoilua materiaalin riittävyyden ja taloudellisen kannattavuuden välillä.

Tuotantoprosessin tehokkuus on monen eri tekijän summa. Kuinka usein kartoitetaan toimintaan sitoutuneet resurssit? Miten toimimme poikkeustilanteissa?

Miten olemme varautuneet ja paljonko olemme valmiita maksamaan varautumisesta, jotta se on taloudellisesti järkevää? Näitä kaikkia tulisi miettiä maitotilan tuotantoprosessien kokonaistarkastelussa.

Jokaisella tilalla on omat tapansa toimia, ja monesti niihin liittyy pitkät sekä menestyksekkäät perinteet. Eri osa-alueiden tehostamista kannattaa kuitenkin rohkeasti miettiä ja uudistaa, jos oma tapa ei enää ole se kannattavin.

Johtamisessa on keskeistä miettiä kokonaisuutta ja haastaa omat toimintamallit: Onko kuljettaminen itse edullisempi tapa kuin sama palvelu ostettuna? Miten paljon on tarpeellista varastoida?

Valtakunnallisesti on menossa monia eri hankkeita maatalouden tuotannon kehittämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toivoisin, että vielä rohkeammin nostettaisiin logistiikka ja toimitusketjun hallinta sekä hankintaosaaminen mukaan tähän keskusteluun.

Ilkka Suur-Uski

Logistiikan lehtori

JAMK