Kolme hyvää nurmisatoa

”Olli suunnittelee ja me tehdään hänen neuvojensa mukaan”, Jari ja Aleksi (vas.) Marjoniemi tuumaavat. Riittävän rehumäärän varmistamisessa neuvot ovat olleet tarpeen.

Kolme säilörehusatoa kasvukauden aikana alkaa vakiintua jo varsin pohjoisiin osiin Suomea syksyjen pidentyessä. Tornionjokilaakson korkeuksilla on tiloja, joilla on viime vuosina alettu korjata suunnitelmallisesti kolme satoa kesässä.

ProAgrian huippuosaaja Olli Valtonen suosittelee satsaamaan kolmanteen satoon yhtä lailla kuin muihinkin: korjuu tulee kalliiksi, ellei satoa tule riittävästi ja pitkäksi venähtänyt nurmi on talven alta silti korjattava.

Kolmannen sadon kasvua vauhdittaa lietteen käyttö nurmilla, sillä ensimmäisen sadon jälkeen levitetyn lietteen ravinteet ovat suurilta osin kolmannen sadon käytettävissä.

"Korjuu tulee kalliiksi, ellei satoa tule."

Marjoniemen tilalla Haapajärvellä on joka kesä viimeiset seitsemän vuotta tehty kolme säilörehusatoa. Korjuun ajankohdan mietinnässä tilalla käytetään sekä korjuuaikanäytteitä että omia havaintoja.

Ensimmäinen korjuu on viime vuosina ajoittunut kesäkuun 5. ja 15. päivien välille, toinen noin viisi viikkoa ensimmäisen jälkeen ja kolmas syyskuun loppupuolelle.

Tavoitteena on D-arvoltaan 680–700 g/kg ka oleva rehu. Sitä sulavampi rehu aiheuttaa herkästi ongelmia ruokinnassa.

”Viime vuosina sääolot eivät ole olleet kovin suotuisia toiselle sadolle. Joskus voi olla parempi niittää kalenterin mukaan, vaikka sato näyttäisi heikolta. Näin nurmi saadaan uuteen kasvuun ja riittävästi aikaa kolmannelle sadolle”, Olli Valtonen huomauttaa.

Sekä toisen että kolmannen sadon korjuuta venytetään Valtosen mukaan herkästi liian pitkään, jolloin nurmi menee vanhaksi. Paitsi, että korjatun rehun sulavuus on heikompi, myöhästynyt niitto voi heikentää nurmen uutta kasvuunlähtöä vaikeissa olosuhteissa.

Valtonen muistuttaa myös sängen pituudesta, jonka on toisessa niitossa hyvä olla vähintään kymmenkunta senttiä. Timotein uusi kasvu nimittäin lähtee sängestä toisin kuin ensimmäisen niiton jälkeen.

Toinen sato pitää Marjoniemen tilan havaintojen mukaan korjata yllättävän aikaisin. Sama pätee osin kolmanteen, jonka korjuu on tarkoitus aikaistaa syyskuun alkupuolelle.

”Sadon laatu ja nurmen talvehtiminen paranevat aikaisemmalla korjuulla. Sääkin suosii varmemmin syyskuun alkupuolella”, Jari ja Aleksi Marjoniemi uskovat.

Säilörehusadon määrää ja laatua on Valtosen mukaan tärkeä seurata kesän mittaan ja reagoida havaintoihin nopeasti.

Marjoniemen tilalla kerätään raaka-ainenäytteet rehun korjuun aikana vähintään joka kolmannesta siilolle tulevasta kuormasta. Urakoitsijalla on ajosilppurissaan satomittaus. Sen kalibroimiseksi kuormia ajetaan lisäksi aika ajoin ajo-neuvovaa'an kautta.

”Näin saa tietoa siitä, millaista tavaraa siiloissa on ja miten paljon”, Jari Marjoniemi sanoo.

"Toinen sato pitää korjata yllättävän aikaisin."

Kolme niittoa kesässä on huomioitava myös käytettävässä siemenseoksessa. Monipuolinen seos on Valtosen mukaan suositeltavin, sillä se antaa varmuutta eri olosuhteisiin. Kaksi eri timoteilajiketta, eli pohjoisen ja etelän tyypin, puolestaan tuo korjuuikkunaan lisäaikaa.

Valtosen Marjoniemien pelloille suunnittelemassa seoksessa on kahta eri timoteilajiketta, nurmi- ja ruokonataa sekä alsike-, puna- ja valko-apilaa. Täydennyskylvöseoksessa on samat timoteit sekä englanninraiheinää ja alsikeapilaa.

Täydennyskylvö tehdään liki kaikille toisen vuoden nurmille jyrän päällä olevalla puhallinlevittimellä. Marjoniemet pitävät täydennyskylvöä halpana keinona lisätä hehtaarisatoja.

”Jos perustettu nurmi näyttää loppukesällä huonolta, kannattaa se täydennyskylvää heti eikä odottaa seuraavaa kevättä”, Valtonen lisää.

Marjoniemet ovat lisänneet kalilannoitusta rehunäytteiden perusteella. Alueen pelloilla ei varastokaliumia juuri ole ja hyvät sadot vievät kalia mukanaan. Peruskalkituksesta huolehtiminen kuuluu myös rutiineihin.

”Kyllähän lehmillekin annetaan kivennäistä, vaikka maidon hinta olisikin huono”, Jari vertaa.

Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka