Kryptosporidioosista tullut karjaväen ammattitauti

Kryptosporidioositapaukset lisääntyvät ihmisillä ja eläimillä edelleen. Herkästi tarttuva zoonoosi aiheuttaa merkittävän työturvallisuusriskin karjan kanssa työskenteleville ihmisille.

Kryptosporidioosia levittäviä alkueläimiä on useita eri lajeja. Ihmisten tautitapauksista valtaosan aiheuttaa sama laji kuin vasikoilla. Tartunnat Suomessa eivät liity matkailuun.

Tartuntaa aiheuttavat alkueläimen ookystat, joita sairastunut vasikka erittää ulosteessaan. Taudin itämisaika vasikalla on muutamasta vuorokaudesta viikkoon. Sairas eläin erittää infektoivia ookystia jopa 12 vuorokauden ajan. Vain muutama ookysta riittää aiheuttamaan tartunnan joutuessaan toisen vasikan tai ihmisen suuhun tai silmiin.

Ookystat ovat lisäksi hyvin kestäviä ja voivat säilyä tartuttavina kuukausia kosteassa ympäristössä. Ne kestävät klooripohjaisia puhdistusaineita ja alkoholipitoisia käsihuuhteita. Tepsivimmät keinot niiden tuhoamiseksi ovat lämpö, kuivuus, kuuma vesi ja vetyperoksidi.

Vasikat sairastuvat tautiin tyypillisesti 5-15 vuorokauden iässä. Runsas ja vetinen ripuli, jonka hajua kuvataan helposti tunnistettavaksi, kuivattaa vasikan ja saattaa johtaa kuolemaan. Usein eläimet kuitenkin paranevat noin viikossa.

Varsinaista parantavaa hoitoa tautiin ei ole. Ripuloivan vasikan nestetasapainosta huolehditaan elektrolyyttijuoman avulla. Jos vasikka ei jaksa imeä, eläinlääkärin tulee antaa neste suoneen.

Jos tautitilanne maitotilalla kehittyy pahaksi, kuolleisuutta voidaan vähentää lääkitsemällä kaikki vastasyntyneet vasikat halofuginonilla. 7 vuorokauden lääkitys lykkää taudin oireita, mutta lääkitty vasikka voi erittää ookystia runsaasti myöhemmin, esimerkiksi ternikasvattamossa.

Riskitekijöitä on paljon

Kryptosporidioosin riskejä, leviämistä ja tartunnalta suojautumista selvitettiin laajassa yhteistyöhankkeessa, jossa olivat mukana Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitos TTL, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n loistautien vertailulaboratorio ISS. Krypto-hankkeen päätösseminaari järjestettiin Valiolla 12.10.2022.

'Tiloille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kryptosporidioosin riski oli suurempi, jos tilalla oli käytössä niukasti karsinoita pikkuvasikoille ja sairaita vasikoita ei eristetty oireettomista. Kiire vasikoiden hoidossa kasvatti tautiriskiä, samoin kontaktien määrä muihin karjoihin.

Kyselyyn vastanneet tapaustilat olivat keskimäärin 100 lehmän karjoja, kun oireettomien verrokkikarjojen lehmäluku oli keskimäärin 70.

Samassa tutkimuksessa ilmeni, että oireettomien tilojen lantanäytteistä kryptosporidioosi löytyi jopa joka neljänneltä vasikalta. Tapaustiloilla positiivisia näytteitä oli 68 prosenttia.

Oireilta säästyneillä tiloilla noudatettiin tautisulkua, rajoitettiin vierailuja navetassa ja tuotiin lähtevät eläimet ulos navetasta itse. Navettahygieniaan ja vasikoiden hoitoon sekä olosuhteisiin panostettiin. Ternimaidon laadusta sekä riittävästä saannista huolehdittiin. Vastaajat arvelivat myös tuurilla olevan osuutta asiaan.

Nesteytystä ja sairaalahoitoa

Ihmisillä kryptosporidioosi aiheuttaa ripulia, pahoinvointia ja voimakasta vatsakipua. Oireet voivat kestää jopa useita viikkoja ja rajuimmillaan vaatia sairaalahoitoa. Todettujen tapausten määrä on noussut vuosi vuodelta, mikä voi osittain johtua siitä, että tautia on alettu tunnistaa aiempaa paremmin.

Kahdessa tapauksessa kolmesta sairastunut on ollut säännöllisesti tekemisissä nautojen kanssa. Sairastunut tartuttaa helposti taudin myös muihin perheenjäseniin.

Kryptosporidiumilta suojautuminen vaatii tarkkuutta. Työterveyslaitos on laatinut suojautumisohjeet, joissa korostuu huolellinen käsien pesu lämpimällä vedellä ja saippualla sekä suojavarusteiden oikea käyttö. Etenkin sairaita vasikoita hoidettaessa tulisi käyttää suojalaseja ja hengityssuojainta.

Myös älylaitteet on suojattava navettatöissä ja kädet puhdistettava ennen niiden käyttöä. Kyselytutkimuksen mukaan älylaitteen käyttö navetassa on todella yleistä, ja vain harva suojaa puhelimensa muovipussilla. Puhelimen pinnalta lantaroiskeiden mahdolliset ookystat joutuvat käsiin ja edelleen käyttäjän silmiin tai suuhun aiheuttaen tartunnan.

Puolet ei kerro taudista

Vasikoita hoitaville henkilöille kohdistetussa tutkimuksessa selvisi, että tiloilla on merkittäviä puutteita kryptosporidioosia koskevissa tiedoissa. Riskialttiita toimintatapoja oli monilla tiloilla.

Moni vastaaja ei tiennyt, että tartunnan voi saada oireettomaltakin vasikalta tai toiselta ihmiseltä. Kaksi kolmesta käytti kertakäyttökäsineitä sairaita vasikoita hoitaessaan, mutta vain kolmasosalla ne olivat käytössä aina vasikkatöissä.

Ja vaikka lähes kaikkien mielestä on tärkeää kertoa tilalla olevasta tartunnasta vierailijoille, ilmoittamisen laiminlöi joka toinen. Moni jättää kertomatta asiasta pelätessään negatiivista leimautumista. Tartunta voi olla myös piilevä, joten siitä ei aina olla tilalla tietoisia.

Nykyaikaisella maitotilalla käy usein huomattava määrä eri alojen ammattilaisia: lomittajia, neuvojia, eläinlääkäreitä ja -opiskelijoita, laiteasentajia, sorkkahoitajia ja pesu-urakoitsijoita. Kaikkien näiden on syytä navetoissa työskennellessään varautua tartuntaan ja suojautua aina yhtä hyvin.

Vakava tauti, korkea riski

Kryptosporidioosi määritellään ammattitautina riskiluokkaan 2, eli se aiheuttaa vakavan taudin ihmisille, mutta on hoidettavissa eikä leviä väestöön tehokkaasti.

Työterveyslaitos on määritellyt kryptosporidioosiriskin kohtalaiseksi, jopa korkeaksi.

Riskin suuruuden vuoksi laki edellyttää työnantajalta toimenpiteitä riskin pienentämiseksi. Vaatimus koskee kaikkia maitotiloja, ei pelkästään niitä, joilla tautia on havaittu. Työturvallisuutta parannetaan käyttämällä navetassa pestäviä tai kertakäyttöisiä työkäsineitä ja huolehtimalla käsihygieniasta. Käsienpesupaikoissa tulee olla saippuaa, lämmintä vettä ja kertapyyhkeitä, jotka suojataan pölyltä ja roiskeilta.

Silmien suojaaminen suojalaseilla tai visiirillä on tärkeää. Kertakäyttömaski suojaa suuta roiskeilta, hengityssuojain myös navettailman pölyltä. Etenkin painepesurin kanssa työskentely altistaa lantaroiskeille ja hyvä suojautuminen on välttämätöntä.

Usein kryptosporidioosin vahvistaminen ammattitaudiksi on hankalaa. Tartunnan alkuperä voi olla vaikea selvittää, jos potilas on käynyt useilla tiloilla eikä eläimissä satunnaisesti esiintyvää tartuntaa saa helposti osoitettua näytteillä. Potilaan ammattia tai toimialaa ei välttämättä edes kirjata vastaanotolla.

Vastatautiin sairastuvan tulisi aina ilmoittaa taudista työantajalleen ja hakeutua lääkäriin. Sairaskertomukseen tulisi kirjauttaa nautakontaktit ja pyytää kryptosporidioosinäytteen ottoa. Maatalousyrittäjän tulee tehdä ilmoitus omasta tartunnastaan Melalle 60 päivän kuluessa ja työntekijän sairastumisesta 10 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.

Kun kryptosporidioosi vahvistetaan ammattitaudiksi, sairastuneella on oikeus ammattitautilaissa määriteltyihin korvauksiin. Lain mukaan hänelle korvataan lääkekustannukset, sairauspäiväraha, sairaanhoitokulut ja jos tauti aiheuttaa pysyvän haitan, myös niiden hoidon vaatimat lääkekulut.

Valumavedet voivat saastua

Hankkeessa tutkittiin tartunnan saaneiden tilojen valuma- ja talousvesiä, lantaa ja vasikoiden juoma-astioista otettuja pintasivelynäytteitä. Kryptosporaa todettiin kaikkien viiden tutkitun tilan lantanäytteissä ja yhdessä valumavesinäytteessä. Kryptosporan päätymistä vesistöön pidetään näin ollen mahdollisena.

Ruotsissa kryptosporidioosiepidemioiden tiedetään levinneen veden välityksellä.

Taudin leviämisen riskit tulee huomioida tiloilla monissa toiminnoissa, kuten jätevesien käsittelyssä ja lannan varastoinnissa ja levityksessä varsinkin toimittaessa vesistöjen lähellä. Tapaustiloilla lantavarastoja oli useammin ilman katosta ja lannan välivarastoja enemmän kuin verrokkitiloilla.

Turvalliset toimintatavat käyttöön

Tartunta siirtyy esimerkiksi likaantuneiden välineiden ja lannan saastuttamien rehujen ja veden mukana sekä suoraan eläinten välisessä kontaktissa. Tilalta toiselle se voi kulkeutua yhteiskäytössä olevien koneiden ja eri navetoissa käyvien vierailijoiden ja heidän välineidensä mukana. Vasikoiden myynti maitotiloilta ternikasvattamoihin on iso leviämisriski.

Tartuntojen lisääntymisen taustalla vaikuttaa myös karjakoon kasvu. Kun työtä on paljon ja tekijöitä vähän, kiire voi aiheuttaa lipsumista hygieniakäytännöissä.

Taudin torjunnassa keskeiset keinot ovat kaikkien navettaan tulevien henkilöiden ohjaaminen tautisulun läpi, eläinkuljetusautojen ja kuljettajien pitäminen etäällä navetan ovesta ja tilojen yhteisten työkoneiden pilkuntarkka puhdistus, jotta lantaa ei siirretä tilalta toiselle.

Ohjeet navetalle saapumisesta ja vaatteiden vaihdosta sekä omistajan puhelinnumero tulee olla selvästi näkyvillä jo ulkona. Vieraille ja omalle väelle on hyvä olla eri sisäänkäynnit ja molemmissa tulee olla toimiva tautisulku, jossa käsienpesumahdollisuus ja puhtaita haalareita, jalkineita, päähineitä, suojakäsineitä ja suusuojia.

Karjan kanssa toimivien ihmisten tulee muistaa, että tartunnan saa suun kautta. Kädet on pestävä kuumalla vedellä ja saippualla aina ennen kännykän käyttöä, syömistä, juomista, tupakointia, jopa purukumin käyttöä. Työvaatteet riisutaan oikeassa järjestyksessä ja pestään navetan pesukoneessa. Kädet pestään riisumisen ja pyykin käsittelyn jälkeen.

Hyvä tuotantohygienia vasikkalassa suojelee tartunnalta. Puhtaat poikimakarsinat, hygieenisesti lypsetty ternimaito ja sen laatu, määrä ja juottotapa ovat perusasioita. Vasikkakohtaiset, numeroidut tuttisangot pestään huolella ja kuivatetaan ylösalaisin, pikkuvasikat pidetään erillään isommista ja sairaat vasikat eristetään muista.

Hyvinvointisuunnitelmassa tartuntaan varaudutaan parhaiten siten, että vasikkakarsinoita on riittävä määrä ja sairaat eläimet voidaan eristää.

Salailu on haitallista

Ripuloivalta vasikalta otetaan ulostenäyte heti oireiden alettua ja lähetetään tutkittavaksi. Jos kryptosporidioosi todetaan, asiasta tulee ilmoittaa Nasevaan, johon tulee merkintä erityistilanteesta, sekä kaikille tilan työntekijöille ja vierailijoille. Tiedote asiasta kuuluu myös tautisulun yhteyteen.

Erityistilannemerkintä poistetaan Nasevasta, kun tila on toteuttanut eläinlääkärin laatiman taudinvastustussuunnitelman, vasikoilla ei ole enää oireita ja estolääkitystä ei tarvita.

Taudin kanssa voi elää, ja pyrkiä siihen, että kukaan ei sairastu. Taudista eroon pääsy vaatii suunnitelmallista ja järjestelmällistä työtä.

Teksti: Raila Aaltonen

Hyvinvointi
Kokemuksia vasikoiden vierihoidosta kartoitetaan
Hyvinvointi
Laidunnus onnistuu pienelläkin peltopinta-alalla - katso video
Hyvinvointi
Nasevan Terveydenhuolto­käyntikuvaaja kokoaa terveystiedot