Kuinka onnistua vieroituksessa?

Yleisin juottotapa on juottaa vasikoita yksilö- tai ryhmätuttisangoilla 2−3 kertaa päivässä maidolla tai juottorehusta tehdyllä juomalla. Tätä kutsutaan rajoitetuksi juotoksi, koska vasikalla ei ole pääsyä jatkuvasti maidolle. Kokonaismaitomäärä on tällöin noin 8–12 litraa päivässä.

Joillakin tiloilla vasikat juotetaan hapanjuomalla, joka on tehty joko maidosta tai juomarehusta muurahais- tai sitruunahapolla hapattamalla. Sitä vasikat saavat juoda ympäri vuorokauden rajattomasti ja juomamäärät voivat olla melko suuria, jopa 10–20 litraa päivässä.

Kolmas yleinen vaihtoehto on juottoautomaatti, jossa voidaan käyttää joko juomarehua tai maitoa, ja kokonaisjuottomäärät vaihtelevat automaatin asetusten mukaan 8–12 litran välillä.

Neljäs, eniten viime aikoina kiinnostusta herättänyt tapa on vierihoito, jossa emä tai imettäjälehmä hoitaa vasikan koko juottokauden ajan. Juodusta maidonmäärästä ei ole silloin tarkkaa tietoa.

Erilaisia vieroitustapoja

Vasikka on valmis vieroitettavaksi, kun se pystyy syömään noin 1,5 kiloa väkirehua per päivä kolmena perättäisenä päivänä. Jos väkirehun syönti vähenee kahden päivän jälkeen, ei vasikan ruuansulatuskanava ole vielä valmis sulattamaan riittävästi kuivaa rehua, vaan maitojuottoa on jatkettava entisellä määrällä, jotta kasvu ei notkahtaisi. Notkahtanut kasvu näkyy pari kuukautta myöhemmin takkukarvaisina ja iso- mahaisina vasikoina.

Rajoitetussa juotossa maidon määrää voidaan aluksi vähentää esimerkiksi kolmasosaan tai puoleen, kun väkirehun päiväkohtainen syönti onnistuu 1,5 kilon määrällä kolmena perättäisenä päivänä. Automaatilla vieroitus voidaan tehdä asteittain maitomäärää ja/tai juottokertoja vähentämällä. Vapaassa hapanjuotossa voidaan vuorokauden kokonaismaitomäärän rajoittamisen lisäksi käyttää myös pientä juoman happamuuden lisäämistä.

Vierihoidossa vieroitus tehdään usein nenäläpällä, joka estää imemisen ja maidon saanti loppuu kerrasta. Vierihoidossa vieroittamiseen tulee uudenlainen näkökulma: vasikka pitää vieroittaa maidon lisäksi myös emästä, ja näiden kahden asian ei ole suotavaa tapahtua samalla kertaa.

Jos juottokauden kokonaismaitomäärät ovat olleet isoja, kuten 10 litraa tai yli, on vieroitukseen varattava enemmän aikaa − esimerkiksi kolme viikkoa − jotta vasikat saadaan syömään paremmin väkirehua. Vieroituksen loppupuolella kerralla jaettu maitomäärä ei saisi mennä kuitenkaan hyvin vähäiseksi, koska se laukaisee helposti toisten imemistä, kun imemistarve ei tule kerralla tyydytetyksi. Näin voi tapahtua varsinkin juottoautomaatilla juotettaessa, jos käytössä on vain yksi tutti eikä vasikka ole oppinut syömään vielä riittävästi väkirehua.

Väkirehua vapaasti

Vasikan kuuluu saada vapaasti väkirehua neljännestä elinpäivästään neljän kuukauden ikään asti. Kun illalla jaetaan väkirehua, aamulla rehua on vielä tähteenä. Huonot rippeet puhdistetaan päivittäin pois vanhemmille eläimille, esimerkiksi jo vieroitetuille vasikoille. Väkirehun jakoastia kannattaa punnita, niin kulutusta voi seurata. Väkirehua kannattaa jakaa esimerkiksi heti imemisen jälkeen, kun vasikat ovat aktiivisia. Väkirehun lisäksi pitää olla tarjolla hyvälaatuista ja hyvin sulavaa karkearehua kuten heinää tai säilörehua, mutta ne eivät saa sekoittua jaetun väkirehun kanssa. Erillinen väkirehuruuhi tai väkirehunjakelupiste ovat hyviä vaihtoehtoja. On tärkeää, että kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa syömään, koska ne oppivat laumassa toisiltaan.

Vierihoidossa väkirehuruokinta voidaan toteuttaa vasikkapiiloon sijoitetulta ruokintapöydältä tai varustamalla osa lehmien ruokinta-aidasta sellaisella etuesteellä, että vain vasikat pääsevät siihen syömään.

Kuivaa rehua syödessä vasikka tarvitsee myös runsaasti raikasta vettä. Vasikoiden vesikuppi on hyvä sijoittaa lähelle niiden ruokintapöytää ja vasikoille sopivalle korkeudelle.

Vasikoiden väkirehun laadulla ja sen päivittäisellä tarjoamisella ensi hetkistä lähtien on erittäin keskeinen vaikutus vieroituksen onnistumiseen kaikissa juottotavoissa. Väkirehuruokinnalla tähdätään siihen, että vasikka pystyisi hyödyntämään kuivia rehuja maidon sijaan. Vasikkaväkirehun kuuluu siksi olla hyvin valkuaispitoista ja maukasta. Mure on parempi pieneen suuhun kuin pelletoitu kova nappula. Raakavalkuaispitoisuuden kuuluu olla yli 200 ja energia-arvon yli 13 MJ kiloa kuiva-ainetta kohden. Tästä ei kannata säästää, koska kuukauden ikäinen vasikka voi kasvaa yli kilon päivässä, mutta sen kuivan rehun syöntikapasiteetti on vain kahvikupillisen verran päivässä.