| snt/kuiva-ainekilo | |
|---|---|
| Muuttuvat kustannukset (lannoitteet, siemenet, polttoaineet jne.) | 6 |
| Työkustannus | 3 |
| Koneet ja urakointi | 6 |
| Pelto ja rakennukset | 4 |
| Yhteensä | 19 |
| Vähennettevä tukien osuus | 7 |
| Yhteensä | 12 |
Kustannuslaskurilla tehokkaampaan rehuntuotantoon
Niemelän maatalousyhtymä tuottaa maitoa tiiviin asutuksen keskellä, 30 kilometriä Helsingin keskustasta. Rajoitettu viljelyala edellyttää rehuntuotannon tehostamista.
Maatalousyrittäjä Juho Niemelä on aloittanut päivänsä normaaliin tapaan aamulypsyllä. Tuusulan Rusutjärvellä sijaitsevassa navetassa elelee 26 lehmää ja nuorkarja.
Juho Niemelä osti tilan vanhemmiltaan veljensä, Jaakko Niemelän, kanssa vuonna 2015. Maidontuotanto on pysynyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen entisessä laajuudessaan.
Maidontuotannon laajentaminen on veljeksillä mielessä, mutta läheisen asutuksen tuomat haasteet kaavoituksen ja ympäristöluvan osalta ovat jarrutelleet laajentamissuunnitelmia. Tilalla onkin viime vuosina panostettu peltoviljelyn tehostamiseen.
”Haluamme parantaa nurmien satoa. Mitä pienemmältä pinta-alalta pystymme tuottamaan säilörehun, sitä enemmän peltoa jää myytävien satokasvien viljelyyn”, Juho linjaa.
Niemelässä viljellään 44 hehtaaria omia ja 40 hehtaaria vuokrapeltoja. Säilörehua korjataan 33 hehtaarin alalta. Laidunta on lisäksi neljä hehtaaria ja loput pelloista ovat viljalla.
Veljekset hakevat toimeentuloa myös tilan ulkopuolisista töistä. Juho tekee koneurakointeja ja Jaakko on mukana avovaimonsa kasvinviljelytilan töissä. Maatalousyhtymä saa tuloja myös tilalta myytävästä viljasta ja hevosheinästä.
Pienryhmästä oppia rehutuotannon tehostamiseen
Uutta oppia nurmiviljelyyn Juho Niemelä on hakenut Osuuskunta Tuottajain Maidon pienryhmistä. Pari vuotta sitten pyörineessä pienryhmässä laskettiin säilörehun tuotantokustannus, mikä avasi Niemelän silmiä rehuntuotannon tehostamiselle.
”Säilörehun kuiva-ainekilon tuotantokustannukseksi tuli tuet mukaan luettuina 12,6 senttiä. Se on kelvollinen tulos, mutta satotasoa nostamalla olisi mahdollista päästä parempaankin”, Niemelä näkee.
Rehuntuotannon konekustannukset ovat tilalla hallinnassa.
”Meillä on oma koneketju paalisäilörehun korjuuseen. Samoilla koneilla urakoidaan paalauksia hevostiloille. Uusin traktorimme on jo 20 vuotta vanha. Koneita ostetaan vain tarpeeseen.”
Konekustannusten osuus kaikista tuotantokustannuksista oli 29 prosenttia, muuttuvien kustannusten kuten lannoitteiden ja polttoaineiden osuus 34 prosenttia, ja rakennusten sekä peltojen 17 prosenttia.
Sopimuspelloilta korjatun rehun kalleus laskelmassa yllätti Juho Niemelän.
”Sopimusaloilta korjattu rehu oli huomattavasti kalliimpaa kuin omilta pelloilta korjattu. Tämä johtuu sopimusalojen huonosta sadosta ja siitä, että tuet menevät maanomistajille. Olemmekin jättäneet sopimusalat nyt kokonaan pois.”
Säilörehulla kolme satoa kesässä
Viime vuoden kuivana kesänä Niemelät korjasivat säilörehunurmista keskimäärin kuuden tonnin hehtaarisadon. Parhaalta lohkolta, jossa oli myös sinimailasta, tuli reilun kahdeksan tonnin kuiva-ainesato. Huonoimman lohkon sato jäi neljään tonniin. Etelä-Suomen savimailla on Niemelän mukaan iso vaikutus satotasoon.
Säilörehu korjataan kolme kertaa kesässä, ja ensimmäinen sato menee kokonaisuudessaan lehmille. Toinen sato myydään pääasiassa hevosheinäksi, ja kolmas sato korjataan taas omien eläinten tarpeisiin.
Rehun määrä arvioidaan punnitsemalla paaleja traktorin etukuormaimen vaa’alla, laskemalla paalit ja määrittämällä rehun kuiva-ainepitoisuus.
Nurmisatoja on lähdetty parantamaan monipuolistamalla siemenseosta. Viime vuonna parhaan sadon tuottaneella nurmilohkolla kasvaa timoteita, nurminataa, englanninraiheinää, sinimailasta, ruokonataa sekä valko- ja puna-apilaa. Nurmia täydennyskylvetään tarpeen mukaan.
Sopimusaloilta korjattu rehu oli huomattavasti kalliimpaa kuin omilta pelloilta korjattu.
”Lannoituksesta emme tingi. Ensimmäiselle sadolle annetaan maksimilannoitus, myös ensi keväänä. Nurmien kiertoa nopeutamme jatkossa. Nyt kasvussa on saattanut olla jopa viidennen vuoden nurmia.”
Säilörehulaskuri auttaa kustannusten laskelmassa
Säilörehun tuotantokustannusten laskemisessa oli apuna Atrian Nautasuomi Oy:n aluepäällikkö Tomi Karsikas, joka on suunnitellut rehun yksikkökustannuslaskurin. Laskuri on vapaasti käytettävissä atriatuottajat.fi-sivulta. Sieltä löytyy oma laskurinsa myös rehuviljan tuotantokustannuksen laskentaan.
”Tilan perustietojen, kuten lohkojen, rakennusten ja koneiden, syöttämisessä ohjelmaan menee oma aikansa, mutta sen jälkeen rehun hinta on helppo laskea vuosittain. Laskenta onnistuu parissa tunnissa”, Karsikas sanoo.
Kaikista laskurilla tehdyistä laskelmista Nautasuomi Oy tekee yhteenvedon, mikä kertoo säilörehun keskimääräisen tuotantokustannuksen koko maassa. Jokainen voi verrata omaa kustannusrakennettaan siihen.
”Laskelma on päätöksenteon apuväline ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan, voisiko rehuntuotannossa tehdä jotain toisin.”
Paalisäilörehun tuotantokustannus (Suomessa keskimäärin)
Prosenttiosuus kustannuksista
31,5 % Muuttuvat kustannukset (lannoitteet, siemenet, polttoaineet jne.) 21 % Pelto ja rakennukset 16 % Työkustannus 31,5 % Koneet ja urakointi
Laskelman perustietoja:
- tehty Nautasuomi Oy:n laskurilla
- 157 laskelmaa tavanomaisilta tiloilta
- sato keskimäärin 7 000 kuiva-ainekiloa/ha
- kuiva-ainetta keskimäärin 35 %
Uutena ominaisuutena säilörehun tuotantokustannuslaskuriin on tullut säilörehun hinnan muuttaminen rehuohran hinnaksi, jolloin säilörehun hinnan vertaaminen muihin rehuihin helpottuu.
”Esimerkiksi säilörehun keskimääräinen tuotantokustannus 12,7 senttiä kuiva-ainekilolta vastaa rehuohran hintana 129 euroa tonnilta”, Karsikas havainnollistaa.
Myös Valion Artturi® -palveluiden kehityspäällikkö Laura Nyholm kannustaa maitotiloja hyödyntämään rehun yksikkökustannuslaskuria.
”Kun kustannukset ja niiden jakautuminen ovat tiedossa, on huomattavasti helpompi päättää, kuinka rehuntuotantoa voisi tehostaa. Laskurin käyttöönottoon saa halutessaan apua osuuskuntien Artturi®-asiantuntijoilta”, Nyholm lupaa.
Nyholm pitää 12 sentin tuotantokustannusta säilörehun kuiva-ainekilolle realistisena tavoitteena kaikille tiloille.
Myös rehun laatu on tärkeää
Säilörehun kohtuullisten tuotantokustannusten lisäksi Niemelän tilalla on tavoitteena säilörehun hyvä laatu. Säännölliset Valio Artturi® -analyysit ovat siinä apuna.
”Ensimmäisen sadon osalta tavoittelemme D-arvoksi 700:aa. Korjuuaikanäytteet otamme aina omilta pelloiltamme ja seuraamme myös yleistä korjuuaikapalvelua”, Niemelä sanoo.
”Paaleista otamme rehunäytteet ennen kuin tuomme uutta rehuerää sisälle. Porakoneella kairaamiseen menee aika paljon aikaa, ja siihen pitäisikin löytää jokin helpompi konsti.”
ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija tekee tilalle ruokintasuunnitelman muutaman kerran vuodessa. Erillisruokintaa säädetään tilan omin voimin seuraamalla jokaisen maitoerän analyysituloksia.
Niemelän navetassa jäädään vieraiden lähdettyä jännittyneinä odottamaan, saadaanko tilalle ensi toukokuussa historian ensimmäinen satatonnari. Juhlakahveihin on matkaa enää 3 000 litraa.
Niemelän maatalousyhtymä, Tuusula
Yrittäjät
Jaakko (30) ja Juho (37) Niemelä. Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2015.
Eläimet
26 lehmää, rotuina ayrshire ja holstein, nuoria eläimiä 15.
Pelto
Omaa peltoa 44 ha ja vuokrattua 40 ha. Nurmella 33 ha, laidunta 4 ha ja loput viljakasveilla.
Rehu
Säilörehu paalataan omalla koneketjulla, karhotus ulkoistettu. Nurmien siemenseosta on monipuolistettu Valio Carbo® -seoksilla. Vilja puidaan ja kuivataan itse.
Navetta
Parsinavetta, erillisruokinta ja kuivalanta.
Vahvuudet
Hyvä yhteistyö eläinlääkärin ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Monipuolinen tilan tuotantorakenne: maito, vilja, metsä, koneurakointi ja hevosheinä.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen
