Kustannuslaskurilla tehokkaampaan rehuntuotantoon

Veljekset hakevat toimeentuloa myös tilan ulkopuolisista töistä. Juho tekee koneurakointeja ja Jaakko on mukana avovaimonsa kasvinviljelytilan töissä. Maatalousyhtymä saa tuloja myös tilalta myytävästä viljasta ja hevosheinästä.

Pienryhmästä oppia rehutuotannon tehostamiseen

Uutta oppia nurmiviljelyyn Juho Niemelä on hakenut Osuuskunta Tuottajain Maidon pienryhmistä. Pari vuotta sitten pyörineessä pienryhmässä laskettiin säilörehun tuotantokustannus, mikä avasi Niemelän silmiä rehuntuotannon tehostamiselle.

”Säilörehun kuiva-ainekilon tuotantokustannukseksi tuli tuet mukaan luettuina 12,6 senttiä. Se on kelvollinen tulos, mutta satotasoa nostamalla olisi mahdollista päästä parempaankin”, Niemelä näkee.

Rehuntuotannon konekustannukset ovat tilalla hallinnassa.

”Meillä on oma koneketju paalisäilörehun korjuuseen. Samoilla koneilla urakoidaan paalauksia hevostiloille. Uusin traktorimme on jo 20 vuotta vanha. Koneita ostetaan vain tarpeeseen.”

Konekustannusten osuus kaikista tuotantokustannuksista oli 29 prosenttia, muuttuvien kustannusten kuten lannoitteiden ja polttoaineiden osuus 34 prosenttia, ja rakennusten sekä peltojen 17 prosenttia.

Sopimuspelloilta korjatun rehun kalleus laskelmassa yllätti Juho Niemelän.

”Sopimusaloilta korjattu rehu oli huomattavasti kalliimpaa kuin omilta pelloilta korjattu. Tämä johtuu sopimusalojen huonosta sadosta ja siitä, että tuet menevät maanomistajille. Olemmekin jättäneet sopimusalat nyt kokonaan pois.”

Säilörehulla kolme satoa kesässä

Viime vuoden kuivana kesänä Niemelät korjasivat säilörehunurmista keskimäärin kuuden tonnin hehtaarisadon. Parhaalta lohkolta, jossa oli myös sinimailasta, tuli reilun kahdeksan tonnin kuiva-ainesato. Huonoimman lohkon sato jäi neljään tonniin. Etelä-Suomen savimailla on Niemelän mukaan iso vaikutus satotasoon.

Säilörehu korjataan kolme kertaa kesässä, ja ensimmäinen sato menee kokonaisuudessaan lehmille. Toinen sato myydään pääasiassa hevosheinäksi, ja kolmas sato korjataan taas omien eläinten tarpeisiin.

Rehun määrä arvioidaan punnitsemalla paaleja traktorin etukuormaimen vaa’alla, laskemalla paalit ja määrittämällä rehun kuiva-ainepitoisuus.

Nurmisatoja on lähdetty parantamaan monipuolistamalla siemenseosta. Viime vuonna parhaan sadon tuottaneella nurmilohkolla kasvaa timoteita, nurminataa, englanninraiheinää, sinimailasta, ruokonataa sekä valko- ja puna-apilaa. Nurmia täydennyskylvetään tarpeen mukaan.

”Lannoituksesta emme tingi. Ensimmäiselle sadolle annetaan maksimilannoitus, myös ensi keväänä. Nurmien kiertoa nopeutamme jatkossa. Nyt kasvussa on saattanut olla jopa viidennen vuoden nurmia.”

Säilörehulaskuri auttaa kustannusten laskelmassa

Säilörehun tuotantokustannusten laskemisessa oli apuna Atrian Nautasuomi Oy:n aluepäällikkö Tomi Karsikas, joka on suunnitellut rehun yksikkökustannuslaskurin. Laskuri on vapaasti käytettävissä atriatuottajat.fi-sivulta. Sieltä löytyy oma laskurinsa myös rehuviljan tuotantokustannuksen laskentaan.

”Tilan perustietojen, kuten lohkojen, rakennusten ja koneiden, syöttämisessä ohjelmaan menee oma aikansa, mutta sen jälkeen rehun hinta on helppo laskea vuosittain. Laskenta onnistuu parissa tunnissa”, Karsikas sanoo.

Kaikista laskurilla tehdyistä laskelmista Nautasuomi Oy tekee yhteenvedon, mikä kertoo säilörehun keskimääräisen tuotantokustannuksen koko maassa. Jokainen voi verrata omaa kustannusrakennettaan siihen.

”Laskelma on päätöksenteon apuväline ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan, voisiko rehuntuotannossa tehdä jotain toisin.”

Paalisäilörehun tuotantokustannus (Suomessa keskimäärin)

Uutena ominaisuutena säilörehun tuotantokustannuslaskuriin on tullut säilörehun hinnan muuttaminen rehuohran hinnaksi, jolloin säilörehun hinnan vertaaminen muihin rehuihin helpottuu.

”Esimerkiksi säilörehun keskimääräinen tuotantokustannus 12,7 senttiä kuiva-ainekilolta vastaa rehuohran hintana 129 euroa tonnilta”, Karsikas havainnollistaa.

Myös Valion Artturi® -palveluiden kehityspäällikkö Laura Nyholm kannustaa maitotiloja hyödyntämään rehun yksikkökustannuslaskuria.

”Kun kustannukset ja niiden jakautuminen ovat tiedossa, on huomattavasti helpompi päättää, kuinka rehuntuotantoa voisi tehostaa. Laskurin käyttöönottoon saa halutessaan apua osuuskuntien Artturi®-asiantuntijoilta”, Nyholm lupaa.

Nyholm pitää 12 sentin tuotantokustannusta säilörehun kuiva-ainekilolle realistisena tavoitteena kaikille tiloille.

Myös rehun laatu on tärkeää

Säilörehun kohtuullisten tuotantokustannusten lisäksi Niemelän tilalla on tavoitteena säilörehun hyvä laatu. Säännölliset Valio Artturi® -analyysit ovat siinä apuna.

”Ensimmäisen sadon osalta tavoittelemme D-arvoksi 700:aa. Korjuuaikanäytteet otamme aina omilta pelloiltamme ja seuraamme myös yleistä korjuuaikapalvelua”, Niemelä sanoo.

”Paaleista otamme rehunäytteet ennen kuin tuomme uutta rehuerää sisälle. Porakoneella kairaamiseen menee aika paljon aikaa, ja siihen pitäisikin löytää jokin helpompi konsti.”

ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija tekee tilalle ruokintasuunnitelman muutaman kerran vuodessa. Erillisruokintaa säädetään tilan omin voimin seuraamalla jokaisen maitoerän analyysituloksia.

Niemelän navetassa jäädään vieraiden lähdettyä jännittyneinä odottamaan, saadaanko tilalle ensi toukokuussa historian ensimmäinen satatonnari. Juhlakahveihin on matkaa enää 3 000 litraa.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen