Laidunnus tuo iloa yrittäjillekin
Mäen maatilan lehmät viihtyvät laitumella usein lokakuuhun asti. Kellon kilkattaessa ne viilettävät juoksujalkaa herkkupöytään.
Varsinais-Suomi lainehti vettä maaliskuussa. Laidunten kunto Salon Kuusjoella oli olemattoman talven jäljiltä vielä hieman arvoitus.
”Todennäköisesti laitumet ja muutkin nurmet selviävät talvesta hyvin, koska pelloille ei tullut jääpeitettä”, Simo Mäki arvelee.
Viiden hehtaarin laidun sijaitsee sadan metrin päässä navetasta.
Tutkimusten mukaan lehmät laiduntavat mieluiten aamulla ja illalla. Kuva: Mirka Puhakka
”Muutama tolppa on näköjään taas katkennut. Peuratkin niitä katkovat. Olen hieman pettynyt kestopuutolppiin, sillä viiden vuoden aikana olen joutunut uusimaan niitä aika paljon”, Mäki harmittelee.
Laitumelle saavuttaessa saa hetken aikaa nostella saappaita saviliejussa, mutta pienen matkan päässä nurmi näyttäisi olevan valmis kevään ensimmäisiin lämpimiin päiviin.
Mäen Maatila Oy:n yrittäjät Simo Mäki ja Mirka Puhakka rakensivat luomutuotantoon soveltuvan pihaton kuusi vuotta sitten metsäiselle mäelle, lähelle sopivia laidunlohkoja.
”Laiduntamismahdollisuus oli ehdoton edellytys rakennuspaikan valinnalle. Osuuskunta Länsi-Maidon kenttäpäällikkö Petri Uusitalo keksi lopulta satelliittikuvasta tämän paikan, vaikka emme tulleet itse tätä ajatelleeksi”, Puhakka kertoo.
Rakentaminen kalliotontille sujui hyvin. Vain lietesäiliön sijoittamisessa piti tehdä kompromissi kallion pinnan hävitessä liian syvälle. Lietesäiliö kaivettiin melkein navetan seinään kiinni, eikä tien rakentaminen navetan ja säiliön väliin onnistunut.
Mirka Puhakka ja Simo Mäki suunnittelivat vuonna 2014 valmistuneen kahden robotin pihaton laiduntamisen ehdoilla. Sijainti on nyt tilakeskusta parempi, sillä asfalttitielle on matkaa vain 600 metriä.
Luomukarjan 125 lehmää on jaettu kahteen robottiryhmään, sillä leveä ruokintakäytävä sijaitsee keskellä navettaa. Kumpikin ryhmä pääsee navetan päädyn pienistä ovista laidunlohkoilleen omaa kujannettaan pitkin.
Lehmien ja ajoneuvojen päivittäiset kulkureitit eivät risteä missään kohtaa.
Lehmien lenkkipolku laitumelle on päällystetty kivituhkalla, joka uusitaan muutaman kerran kesässä.
Reilun viiden hehtaarin laidun on jaettu kolmeen lohkoon, joista yksi on umpilehmille. Lohkoja syötetään kokonaisuudessaan, eikä niille rajata syöttökaistoja. Puhakka arvioi lehmien saavan kesällä noin kymmenesosan rehustaan laitumelta.
Ruokinta navetassa jatkuu saman tyyppisenä ympäri vuoden, mutta seosrehun määrää säädetään kulutuksen mukaan. Seoksen syönti vakiintuu nopeasti laidunkauden alun jälkeen.
Talvella lehmiä ei päästetä laitumelle, eikä niillä ole jaloittelutarhaa. Länsi-Suomen kosteat talvet eivät ole innostaneet ulkotarhan rakentamiseen, vaikka sen saisi melko helposti sijoitettua navetan päätyyn.
Aitojen rakentaminen on laiduntamisesta koituva suurin lisätyö ja kustannus. Tilalle palkattiin navetan valmistuttua määräaikainen työntekijä rakentamaan aitoja. Hän rakensikin niin hyvät aidat, että sai jäädä vakituisiin töihin.
”Teimme aidoista tarkoituksella vahvat. Reuna-aidoissa on kolme 2,5-millistä High Tensile -teräslankaa. Kestopuutolppienkin piti kestää, mutta ne ovat olleet pettymys”, Mäki kertoo.
Lehmät ovat pysyneet hyvin aidoissaan. Salon seudullakin nähdyt sudet mietityttävät silti isäntäväkeä. Ne voivat ajaa lehmät ja nuorkarjan aidoista läpi, vaikka eivät eläimiä raatelekaan. 15 hiehon karkumatkan syyksi viime kesänä Mäki veikkaa nimenomaan susia.
Kuusjoen kellonsoittaja. Kun Mirka Puhakka kilauttaa sveitsiläistä lehmänkelloa, lehmät palaavat laitumelta juoksujalkaa navettaan. ”Normaalitilanteessa ape, vesi ja tarve päästä lypsylle houkuttelevat lehmät sisälle, eivätkä lypsykerrat kesällä juurikaan vähene”, Simo Mäki kertoo.
Yrittäjät eivät ole havainneet laiduntamisen alentavan maitotuotosta.
”Kesällä tuotos laskee kuumina päivinä joka tapauksessa, joten on vaikea sanoa, onko laiduntamisella siihen osuutta. Lypsykertoja on kesällä 2,6 ja talvella 2,9 vuorokaudessa”, Puhakka kertoo.
Kesäiltoina lehmät viihtyvät laitumella niin hyvin, että lypsyrobotin hälytysraja piti siirtää kahdesta viivetunnista kolmeen. Puolen yön aikoihin lehmät hakeutuvat vähitellen navettaan, ja auringon noustessa kaikki ovat sisällä. Aurinkoisina päivinä lehmät hakevat viileyttä ja varjoa sisätiloista.
Laiduntamisen myönteiset puolet ovat kiistattomat niin Mäen tilalla kuin muuallakin.
”Eläinten terveys paranee, jalat vahvistuvat ja sorkat puhdistuvat. Parsien puhdistaminen ja kuivittaminen on helpompaa. Lietelantaa syntyy vähemmän, ja laiduntaminen luo hyvää mielikuvaa kuluttajille”, Mäki luettelee.
Tilalla on keksitty oiva keino saada lehmät laitumelta navettaan, kun on tarvetta vaikkapa eläinlääkärin hoitotoimille.
”Sain Keski-Euroopan opintomatkalla idean hankkia karjakellon, jolla kutsun lehmät sisälle. Kellonsoiton jälkeen ruokintapöydälle ripotellaan härkapapujauhoa. Lehmät ehdollistuivat kelloon todella nopeasti. Nyt kaikki tulevat navettaan juoksujalkaa laitumen perimmäisestä nurkasta asti”, Puhakka nauraa.
Tuotantoneuvoja Rikard Westerlund kannustaa muitakin robottitiloja kokeilemaan laidunnusta, vaikka käytössä olisi vain pienehkö terapialaidun.
Osuuskunta Länsi-Maidon tuotantoneuvoja Rikard Westerlund kertoo, että monella muullakin länsisuomalaisella maitotilalla varaudutaan robottinavetan suunnittelussa laidunnukseen.
”Laiduntamisesta on hyviä kokemuksia useammalta robottitilalta. Rohkaisenkin kokeilemaan laiduntamista, vaikka tarjolla olisi vain terapialaidun. Yleensä laiduntamiseen ei tarvita edes kalliita laidunnusportteja. Laidunnus on toki silti aina tilakohtainen ratkaisu”, Westerlund tiivistää.
Valion Pihattoseminaarissa helmikuussa puhunut dosentti Eva Spörndly Ruotsin maatalousyliopistosta on tutkinut erilaisten laidunnusratkaisujen vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja tuotokseen.
Laiduntaminen kaikissa muodoissaan on parantanut maidontuotannon kannattavuutta pitkällä tähtäimellä.
Jos laidunalaa on vähän tai haluaa varmistaa maitotuotoksen pysymisen entisellään, voi harjoittaa osa-aikalaidunnusta. Se on eläinten terveyden kannalta lähes yhtä hyödyllistä kuin kokoaikalaidunnus.
Viiden hehtaarin laidunlohko sijaitsee sadan metrin päässä navetan päätyovista. Nykyinen laidun on kuusi vuotta vanha ja se uusitaan tänä tai ensi vuonna. Täydennyskylvöä on tehty useana keväänä.
Tutkimusten mukaan lehmät laiduntavat mieluiten aamulla ja illalla. Neljän tunnin laidunnusaika aamulla ja sama illalla voisi Spörndlyn mukaan olla paras ratkaisu robottilypsyyn laiduntamisen tehokkuuden ja maitotuotoksen kannalta.
Tutkija kehottaa satsaamaan laidunnuksessa erityisesti alkukesään, jolloin ruohon kasvu on parhaimmillaan. Hän muistuttaa, että laidun on aina edullista rehua, joten se parantaa tuotannon kannattavuutta.
Laitumen pitäisi sijaita mahdollisimman lähellä navettaa, jotta lehmät menisivät sinne mielellään eikä energiaa kuluisi kävelyyn.
Spörndly on havainnut tutkimuksissaan, että lähilaitumille ei tarvitse välttämättä järjestää juottoa. Lehmät pärjäävät laiduntamisen ajan ilman vettä, eikä veden puuttuminen vaikuta maitotuotokseen, lypsykertoihin tai eläinten terveyteen. Sama asia on havaittu myös Mäen tilalla.
”Veden puuttuminen laitumelta ei näytä olevan lehmille ongelma. Ne tulevat sisälle juomaan ja samalla lypsylle. Meillä työmäärä vähenee, sillä juottoaltaat pitäisi kuitenkin pestä kerran päivässä”, Simo Mäki sanoo.
MÄEN MAATILA OY, KUUSJOKI, SALO
Yrittäjät
Simo Mäki, 57, ja Mirka Puhakka, 47. Uusperheen lapset auttavat ehtiessään. Kaksi vakituista työntekijää. Tila yhtiöitettiin vuonna 2012.
Tila
Luomuviljelyssä 358 ha (185 ha säilörehunurmella). Laitumia on 20 ha. Lisäksi viljellään kevätvehnää, härkäpapua ja herne-härkäpapu-vilja-seosta. Urakoitsija hoitaa lietteenlevityksen, kylvön ja puinnin.
Eläimet
125 lehmää (holstein 62 %, ayrshire 38 %), 73 hiehoa ja 16 härkää. Keskipoikimakertoja on 2,7.
Maito
Keskituotos 10 030 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,0 % ja valkuaista 3,4 %. Tavoitteena suuremmat pitoisuudet.
Navetta
Luomutuotantoon sopiva kahden robotin pihatto valmistui vuonna 2014 kilometrin päähän tilakeskuksesta. Raappalannanpoisto ja kumimatot käytävillä. Aperuokinta keskellä sijaitsevalle ruokintapöydälle.
Laidunnus
Kesällä mahdollisimman pitkään. Laidunseoksessa timoteitä, nurminataa, koiranheinää, englanninraiheinää sekä valko- ja alsikeapilaa.
Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen