Lantabiokaasu edistämään vähähiilistä liikennettä

Eduskuntavaalit lähestyvät ja eri puolueiden vaalitavoitteet alkavat olla selvillä. Kuten odotettua, politiikan painotukset, tavoitteet ja erityisesti käytännön keinot vaihtelevat melkoisesti puolueesta toiseen. Yksi on kuitenkin kaikille yhteinen, nimittäin ilmastokysymys.

Hiilineutraali Suomi siintää kaikilla horisontissa, mutta aikaraja sen saavuttamiseksi vaihtelee. Hurjimmat visiot asettavat tavoitteeksi vuoden 2030 ja maltillisimmat vuosisadan puolivälin. Tavoitteiden keskiarvona olisi vuosi 2040, joka sekin on todella pian.

Kovan tavoitteen tueksi tarvitaan kipeästi keinoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on mietinnössään tullut siihen tulokseen, että liikennepolttoaineiden biosekoitevelvoitetta hilataan aiottua nopeammin ylöspäin. Tämän polun päässä on fossiilisten polttoaineiden kategorinen kielto. Tämä avaa maatalouden sivuvirroille, kuten lannalle, isoja mahdollisuuksia.

Miten LVM:n visioon voidaan päästä? Keskustelu vaihtoehtojen, esimerkiksi sähkön, biokaasun ja biodieselin välillä käy juuri nyt kuumana. Tämä kädenvääntö vaihtoehdoista taitaa olla täysin turhaa: kaikkia keinoja tarvitaan ja nopeasti. Ilman aktiivisia toimia fossiiliauto ei tule väistymään, sillä Suomi on suurien etäisyyksien maa ja yhteiskunta ei toimi ilman kumipyöräliikennettä.

Biokaasua tarvitaan vähähiilisen liikenteen osaratkaisuna LVM:n vision mukaan todella paljon lisää. Tämä tarkoittaa, että maatalouden sivuvirtoja on saatava laajamittaisesti biolaitosten syötekäyttöön. Elintarviketeollisuuden ja taajamien energiapitoiset sivuvirrat eivät tule riittämään kuin osaksi.

Maatalouden sivuvirroista määrällisesti tärkein on lanta. Sitä syntyy maitoketjussa 2−3 kertaa enemmän kuin maitoa. Sen yhteenlaskettu energiamäärä on suuri, mutta se on laimeassa muodossa.

Teknologia lantabiokaasun ja sivutuotteena syntyvien kiertolannoitteiden keskitettyyn valmistukseen on olemassa. Taloudelliset edellytykset laajamittaisen lantabiokaasun tuotannolle vähähiilisen liikenteen tarpeisiin puuttuvat vielä.

Jos politiikan tavoitteeksi asetetaan vähähiilinen liikenne, lantabiokaasun tuotantoa kannattaisi ehdottomasti tukea nykyistä reilummin. Lantabiokaasusta saadaan hajautetusti tuotettua helposti myös sähköä verkkoon, joten ei tarvitse miettiä sitäkään, minkälainen moottori pellin alla vie kulkupeliä eteenpäin.

Valioryhmässä on melkoinen logistinen osaaminen sekä maidonkeräilyssä että tuotteiden jakelussa asiakkaille. Ensimmäinen biokaasulla toimiva jakeluauto on ollut pilottikäytössä pääkaupunkiseudulla viime syksystä lähtien.

Helmikuun alussa aloitti maidonkeräilyssä aivan uudella teknologialla toimiva keräily-yksikkö, jonka pääkäyttövoimana on nesteytetty biokaasu. Tämä on osoitus siitä, että polku vähähiiliseen liikenteeseen vaatii paljon yksittäisiä vastuullisia tekoja eri toimijoilta.

Vähähiilinen liikenne on iso mahdollisuus karjataloudelle ja tässä muutoksessa kannattaa olla mukana!