Leipälajina säilörehu

PERHE

Tupamäen tilan yrittäjinä ovat vuodesta 2005 toimineet Perttu Uusi-talo, 36, ja Iina Näyskä, 32. Perheessä pitävät vauhtia yllä Aapo, 2, Elsa, 4, ja Olga, 6. Uusitalon suku on aloittanut viljelyn Tarvasjoella, nykyisessä Liedon kunnassa, vuonna 1604.

TILA JA VILJELY

Tilalla on viljelyssä 200 hehtaaria, josta 75 hehtaaria on omaa. Pelloista 70 hehtaaria on nurmella ja suunnilleen samalla alalla viljellään tuoreena puitavaa ohra-kaura-vehnä-seosta. Sokerijuurikasta on 12 hehtaaria ja siemenviljaa reilut 30 hehtaaria.

NAVETTA JA ELÄIMET

Vuonna 2009 valmistuneessa kahden robotin navetassa on 130 parsipaikkaa. Nuori karja asustaa vanhassa pihatossa ja ummikot ulkokatoksessa. Karjasta puolet on ayrshire- ja puolet holsteinrotua. Joukossa on myös muutama länsisuomenkarjan edustaja, brown swiss ja jersey.

Lehmien keskituotos on 9 800 kilogrammaa vuodessa. Rasvapitoisuus on 4,1 ja valkuaispitoisuus 3,3 prosenttia. ”Kymppitonnin tuotokseen olisimme tyytyväisiä. Haluamme nyt jalostaa ennen kaikkea kestävämpiä eläimiä”, Iina Näyskä kertoo.

Rehuna on traktoriin kiinnitettävällä sekoittajalla valmistettava aperehu, jonka keskeisinä elementteinä ovat hyvälaatuinen säilörehu ja murskattu tuorevilja.

Talvella eläimille jaetaan puolentoista päivän ape kerralla. Tulokset ovat parantuneet, kun lehmillä on koko ajan reilusti ruokaa edessään.

SÄILÖREHU

ProAgria ja Laidunyhdistys palkitsivat viime vuonna Tupamäen tilan valtakunnallisella nurmipalkinnolla. Tila on muutamassa vuodessa nostanut säilörehusadon 9 000 kuiva-ainekilosta reilusti yli 10 000 kiloon hehtaaria kohden. Viime vuonna keskisato oli 12 000 ja edellisenä vuonna peräti 14 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Tila on mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä.

”Nurmiryhmä on innostanut kokeilemaan kaikkea uutta. Rehua alkaa olla jo vähän liikaakin, mutta parempi näin”, Perttu Uusitalo hymyilee.

”Savimailla pitää olla monipuolinen siemenseos, jotta kuivuus ei vie satoa. Seoksessa on ollut timotei, nurminata, ruokonata, puna- ja valkoapila, koiranheinä ja sinimailanen. Tänä vuonna kokeillaan myös rehumailasta ja rehukattaraa.”

Nurmilla on kolmen–neljän vuoden kierto. Täydennyskylvöjä ei tehdä.

”Perustamisen kevät- tai syyssuojaviljaan pitää onnistua hyvin. Jos ei onnistu, kylvämme nurmen sekaan viljan saman tien”, Perttu kertoo.

Tuoreviljaan yrittäjät ovat tyytyväisiä. Rehu on kustannustehokasta ja se on jyvien murskaamisen jälkeen heti valmis käytettäväksi.

YHTEISTYÖ

Rehunkorjuu sujuu hyvin kuuden kilometrin päässä sijaitsevan toisen maitotilan kanssa. Yhden sadon korjuu vie puolitoista päivää.

Tupamäen tilalla on omina koneina niittomurskain, rehukärryjä ja neljä traktoria. Silppurointi, karhotus ja siilotyö ostetaan urakoitsijalta, samoin olkien paalaus, lietteen levitys, kasvinsuojelu ja puinti.

Tupamäellä on saatu hyvän sadon lisäksi laadukasta rehua. Valkuaista on ollut keskimäärin 150 grammaa kuiva-ainekilossa ja D-arvo on ollut 680–700.

TALOUS

Iina suorittaa parhaillaan maatilayrityksen johtamisen erikoisammattitutkinnon. Koulutuksessa hän huomasi kassabudjetoinnin hyväksi tavaksi suunnitella ja seurata taloutta. Muut talousmittarit ovat vielä mietinnässä. Tarkka rehukustannus ei ole tällä hetkellä tiedossa.

TYÖN ILO

Yrittäjät kertovat saavansa parhaan työn ilon siitä, kun lehmän poikimisessa kaikki menee hyvin. Viime vuosina poikimisessa on ollut hieman ongelmia. Haastattelupäivän aamuna LouET-lehmä poiki normaalisti terveen lehmävasikan. Päivä alkoi hyvin. Työn iloa tuo myös tilalle neljä kuukautta sitten löytynyt hyvä työntekijä.

VAPAA-AIKA

Yrittäjät ovat tarkoituksella hankkineet omia harrastuksia. Iina käy itämaisessa tanssissa ja kuntosalilla. Perttu pelaa sählyä ja treenaa kuntosalilla. Tyttäret käyvät tanssitunnilla ja ipana-jumpassa.

Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen

Katso lisää artikkeleita