Lietelanta hyötykäyttöön
Ilmastotiimin johtaja
Valio Oy
Lietelanta sisältää uusiutuvaa energiaa ja kierrätyskelpoisia ravinteita, mutta siitä pitää suodattaa vesi pois.
Kiertotalous on valtava mahdollisuus Suomelle, ja siksi istuva hallitus on nostanut kiertotalouden yhdeksi kärkihankkeekseen. Lisäksi Sitran johdolla on viime vuonna valmisteltu kansallinen kiertotalouden tiekartta, jonka toteutumista seuraa erittäin vaikutusvaltainen ohjausryhmä ministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla.
Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia kaikille toimialoille, myös maitoalalle. Tärkein maitotalouden sivuvirta, lietelanta sisältää sekä uusiutuvaa energiaa että kierrätyskelpoisia ravinteita.
Raakalietteen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin eräs keskeinen ongelma, nimittäin suuri vesi-pitoisuus. Tästä seuraa sekä taloudellisia että teknologisia haittoja varastoinnissa, kuljetuksessa ja pelloille levityksessä. Tämä johtaa siihen, että lietteen ravinteet ja energiasisältö ovat vajaakäytössä.
Lietteen separointi kiinto- ja nestejakeiksi on tunnettua tekniikka ja osin jo käytössä. Mutta tämä ei vielä ratkaise vesiongelmaa.
Valio on kehittänyt ja patentoinut suodatusmenetelmän, joka mahdollistaa lietteen vesiongelman ratkaisemisen. Prosessissa syntyy kiintojaetta, jossa on lähes kaikki lannan fosfori ja puolet kokonaistypestä. Lisäksi syntyy nestemäistä tiivistettä, joka sisältää lähes kaiken lannan liukoisen typen. Loppufraktio on puhdasta vettä, lähes kaksi kolmasosaa alkuperäisestä lantamäärästä. Kiintofraktiosta voidaan jakeistuksen jälkeen tuottaa biokaasua.
Menetelmällä tehdyissä maatilamittakaavan koe-ajoissa on saatu niin lupaavia tuloksia, että Valion hallitus on päättänyt panostaa jatkokehitykseen. Juuri käynnistyneessä projektissa suunnitellaan innovaatiota hyödyntävä koelaitos. Suunnittelu kestänee reilut puoli vuotta, joten päätöksiä jatkosta odotellaan loppuvuodesta. Joka tapauksessa päätös tarkoittaa erittäin merkittävää Valion satsausta kiertotalouteen ja ympäristöystävälliseen maidontuotantoon.
Onnistunut lietelannan jakeistus voi hyvinkin mullistaa yhdistetyn nurmen- ja maidontuotannon.
Tämä onkin suunniteltavan koelaitoksen toiminnan keskeisin tavoite. Haluamme varmistaa, miten jakeistus saadaan toimimaan jatkuvatoimisena prosessina kustannustehokkaasti ja erityisesti millä tavalla prosessissa syntyviä jakeita sekä biokaasua voidaan parhaalla tavalla hyödyntää maitotiloilla.
Alustavat tulokset kiintojakeen hyödyntämisestä nurmen fosforilannoitteena ovat hyvin rohkaisevia. Lannoituskokeita jatketaan tulevien kasvukausien aikana.
Maitotiloilla syntyy lietelantaa kaksi–kolme kertaa enemmän kuin maitoa. Uuden tekniikan avulla lietelannan arvokkaat ravinteet on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ja peltomaata vähemmän rasittaen. Ympäristövaikutukset vähenevät ja lisäksi voidaan tuottaa biokaasua.
Ei siis ihme, että Valion hanke on herättänyt suurta kiinnostusta, ennen kuin se on kunnolla käynnistynytkään.
