Minä maitotilayrittäjä

Luomutilan luonnonhoitokosteikko vähensi hiilipäästöjä ja helpotti peltotöitä

5. joulukuuta 2024

Utajärveläisen luomumaitotilan huonosti kasvava nurmipelto muuttui viime kesänä ilmastokosteikoksi. Kosteikko toi alueelle lintuja, pienensi hiilipäästöjä ja paransi muiden lohkojen vesitaloutta.

Aholan Maito Oy:n yrittäjät Tarmo ja Suvi Väisänen katselevat entisen nurmipellon laidalta vajaan kolmen hehtaarin kosteikon vilkasta elämää.

”Lintuja on tullut paljon lisää. Tänään on nähty muun muassa viisi tavia, kaksi heinäsorsaa ja sinisuohaukka”, Tarmo luettelee.

Elokuun viimeisinä päivinä kosteikon laidalla lentelee edelleen paljon hyönteisiä ja perhosia. Kosteikon rakennustyöt ovat valmistuneet paria viikkoa aikaisemmin, ja laskeutusallas ja lammikot ovat täyttyneet hyvin vedellä. Osa vedestä lirisee jo pohjapadon yli ja jatkaa matkaansa Oulujokea kohti laskevaan Naamanjokeen.

Yrittäjät ovat tyytyväisiä, kun ongelmalliselle peltoalueelle löytyi monen vuoden pohdinnan jälkeen luontoa ja tilan toimintaa hyödyttävä ratkaisu.

”Pellon vieressä sijaitsevan, sata vuotta sitten kuivatetun Naamanjärven kuivatuskanavia kaivettiin vuosituhannen vaihteessa auki. Silloin kunnostimme ja laajensimme sotien jälkeen raivattua peltoa. Se ei kuitenkaan koskaan kantanut kunnolla koneita”, Tarmo taustoittaa.

”Viime vuonna ProAgria Oulun asiantuntija kävi paikalla ja syntyi ajatus kosteikon perustamisesta. Ajatus tuntui hyvältä, koska kolmen hehtaarin lohkosta ei ollut meille mitään hyötyä. Peltotuet saimme siirrettyä muille lohkoille.”

ProAgria Oulu sai sopivasti rahoituksen Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeelle, jossa tavoitteena on vesien hallinnan kehittäminen maa- ja metsätaloudessa. Osuuskunta Pohjolan Maito ja Valio lähtivät mukaan projektiin, ja pilottikohteeksi valittiin Aholan Maidon turvepelto. Yrittäjien ei tarvinnut hankkeen ansiosta hakea rahoitusta rakennustöihin. Jonkin verran tilan omaa työpanosta ja koneita rakentamiseen tarvittiin.

”Kosteikon perustaminen ei tuo taloudellisia tuottoja, mutta luontoarvot menevät tuottojen edelle.”

Lieluojan pelto ilmasta kuvattuna. — Liejuojan pellon kolmen hehtaarin kosteikko täyttyi vedestä heti kaivamisen jälkeen. Vasemmalla näkyy sata vuotta sitten kuivattu Naamanjärvi. Kosteikon oikeaan reunaan perustetaan riistapelto. Edessä olevan nurmipellon vesitalous parani hieman, kun sadan hehtaarin ojitetun metsäalueen valumavedet ohjataan kosteikon kautta Naamanjokeen.

”Kosteikon perustaminen ei tuo suoria taloudellisia tuottoja, mutta luontoarvot menevät tässä tapauksessa tuottojen edelle. Huonosti tuottavat pellot ovat ikävää katseltavaa ja ne rasittavat luontoa enemmän kuin hyvät pellot”, Väisänen perustelee.

Menetettyjen peltotukien tilalle ilmastokosteikolle voi saada tietyillä velvoitteilla hoitosopimuksen viideksi vuodeksi. Ruokaviraston maksama vuotuinen hoitokorvaus on silloin 500 euroa hehtaarilta. Vielä ei ole varmaa, saako Aholan Maidon kosteikko kyseisen hoitosopimuksen.

Vesi puhdistuu

ProAgria Oulu tilasi suunnitelman kosteikon toteuttamisesta suunnittelubiologi Juha Siekkiseltä Kosteikkomaailmasta.

”Kosteikko on helpointa muodostaa patoamalla. Se oli tässäkin kohteessa paras ratkaisu kustannusten, vesiensuojelun ja luontovaikutusten näkökulmasta. Kosteikon valumavedet tulevat vajaan sadan hehtaarin metsäalueelta yhden ojan kautta, joten veden ohjailu oli helppoa”, Siekkinen kuvailee.

”Suunnittelimme kosteikkoon laskeutusaltaan, lammikoita, saaria sekä syvän ja matalan veden alueita. Vesilinnuille optimaalinen veden syvyys on 20–50 senttiä. Vesi kattaa 1,5 hehtaaria koko 2,8 hehtaarin alueesta.”

Lammikot alkoivat täyttyä välittömästi kaivamisen jälkeen valumavesistä. Lopulliseen tasoon vesi nostetaan vasta ensi kesän lopulla. Patorakenteet saavat ensin rauhassa vahvistua.

Lammikoiden ympäri kulkiessa on helppo havaita runsas sudenkorentojen määrä. Kasvillisuudestakin muodostuu monipuolinen, kun kaivuutöissä ylös nousseet kasvien siemenet itävät kunnolla. Tarmo Väisäsen tarkoituksena on kylvää kosteikon kuiville osille riistasiemenseosta, joka edelleen monipuolistaa alueen kasvi- ja eläinmaailmaa.

Valio kannustaa

Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Heikosti tuottavien turvepeltojen päästöjen vähentäminen vie osaltaan lähemmäs tavoitetta. Asia on erityisen tärkeä Pohjois-Suomessa, missä soita on tyypillisesti kuivatettu maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

Valion ilmasto- ja luontotiimin kehityspäällikkö Tuuli Hakala kannustaa muitakin maidontuottajia selvittämään huonotuottoisten turvepeltojen vaihtoehtoiset käyttömuodot.

”Huonosti tuottavat pellot ovat ikävää katseltavaa ja ne rasittavat luontoa enemmän kuin hyvät pellot.”

Juha Siekkinen kosteikolla. — Kosteikkomaailman Juha Siekkinen näyttää, että puolisukeltajavesilinnut viihtyvät parhaiten 20–50 senttiä syvässä vedessä.

”Ilmaston kannalta järkevintä on palauttaa heikosti tuottava turvepelto takaisin kosteikoksi, metsäksi tai etsiä sille muunlaista käyttöä, kuten kosteikkoviljelyä. Oikein toteutetut kosteikot tasaavat alueen tulvia, pidättävät ravinteita ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Näihin projekteihin on mahdollista saada taloudellista tukea, mutta aidosti kannustavia rahoitusmekanismeja tarvitaan ehdottomasti lisää. Kun tarkastellaan maidon hiilijalanjälkeä, pellon satoisuus nousee keskeiseksi asiaksi. Kun pellosta saadaan hyvä sato, jakautuvat ympäristövaikutuksetkin useammalle tuotekilolle läpi arvoketjun.”

Aholan tilaltakin löytyy monia hyvin tuottavia ja helposti viljeltäviä turvepeltoja ja niistä pyritään ottamaan joka vuosi mahdollisimman hyvä sato.

Valion yhteistyökumppaneina kosteikko- ja peltojen vettämishankkeissa ovat ProAgriat, Ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus. Turvemaiden vettäminen on myös yksi keino Euroopan Unionin hyväksymässä ja jäsenmaita velvoittavassa ennallistamisasetuksessa.

Hiilipäästöt minimiin

Tarmo Väisäsen mielestä paras tapa pienentää hiilipäästöjä on tuottaa mahdollisimman tehokkaasti rehua ja maitoa.

”Heikkotuottoisten peltolohkojen viljelyn ainut kannustin on nykyinen tukipolitiikka. Hömppäheinän viljelyn tukemisesta pitäisi päästä nopeasti eroon”, Väisänen linjaa.

Periaatteet näkyvät Aholan Maidon tuloksissa. Kahden lypsyrobotin pihatossa käyskentelevän 160 luomulehmän keskituotos on lähes 12 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa. Meijeriin lähtee 1,7 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lisäksi 100 000 litraa juotetaan vasikoille.

Hiilidioksidipäästöjä vähennetään kosteikon lisäksi muillakin keinoilla. Säilörehunurmet niitetään korkeaan sänkeen, jotta ne lähtevät korjuun jälkeen nopeasti kasvuun. Lietelanta sijoitetaan maahan multaimella. Navetassa lietelannan lämpö otetaan talteen maalämpöpumpulla, jolloin jäähdytetyn lannan metaani- ja ammoniakkipäästöt vähenevät. Kustannuksia ja päästöjä vähennetään myös käyttämällä kuivikkeena kauran kuorta.

Viljaa ja nurmirehua tuotetaan vajaan 200 hehtaarin alalla, josta 20 hehtaaria on laitumia. Lisäksi nurmisatoa korjataan muutamalta sopimustilalta.

Aholan tila siirtyi peltojen osalta luomuviljelyyn jo vuonna 1994, kun Tarmo Väisänen laski, että tila on palkokasveja käyttämällä pääravinteiden osalta omavarainen. Maidontuotanto muutettiin luonnonmukaiseksi vuonna 2011. Viimeisin ympäristöinvestointi on tehty henkilökohtaisen elämän puolelle, kun yrittäjäpari vaihtoi polttomoottoriautonsa sähköautoksi.

Kiinnostaako kosteikko?

Jos olet kiinnostunut kosteikon perustamisesta, ota yhteyttä alla oleviin asiantuntijoihin. Saat hyvät neuvot maitotilan kosteikon suunnitteluun ja taloudellisiin kannustimiin.