Luonnon hupeneminen uhkaa ruokaturvaa

Luonnon monimuotoisuus ei Liisa Rohwederin mielestä saisi jäädä keskusteluissa ilmastonmuutoksen jalkoihin, vaikka ongelmat ja ratkaisut ovatkin pitkälti yhteisiä.

”Uhanalaistumiskehitys on saatava poikki, koska kyse on myös meidän elämästämme. Meidän kaikki toimintamme riippuu siitä, että luonto on monimuotoinen, terve ja elävä”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski / WWF

Alkuasetelma lupaa, että keskustelua syntyy. Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja, lapualainen maidontuottaja Esa Kotala haastattelee WWF Suomen pääsihteeriä Liisa Rohwederiä. Teemaksi on sovittu luonnon monimuotoisuus maitotiloilla.

Iso aihe saa heti alussa kylkeensä toisen, vielä isomman. Luonnon monimuotoisuudesta ei Rohwederin mukaan voi puhua mainitsematta myös ilmastonmuutosta.

”Toista ei voi ratkaista ilman toista. Monimuotoisuuden heikkeneminen tarkoittaa esimerkiksi metsäkatoa, joka vaikuttaa suoraan hiilinieluihin ja siten ilmastonmuutokseen. Se vuorostaan vaikuttaa lajeihin. Isojen merien lämpötilan nousu uhkaa hävittää matalan veden korallit, joilla kalat kutevat. Mistä paikallista kalaa syövät ihmiset sitten saavat proteiinin?”

Liisa Rohweder kuvaa johtamaansa WWF Suomea ”hyvän elämän etujärjestöksi”. Toiminnan pääpaino on luonnon monimuotoisuudessa, ilmastoasioissa ja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä. Kuva: Sini Holopainen / WWF

Eteneminen on ollut hidasta. Rohweder kertoo pitäneensä esitelmän ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista jo vuonna 1992. Syyt tunnettiin jo silloin, mutta asiaa pureskellaan edelleen.

”Itseäni huolestuttaa myös, että luonnon monimuotoisuus tahtoo jäädä ilmastonmuutoksen jalkoihin. Rion ympäristökokouksessa -92 valtiot sitoutuivat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen. Siihen ei olla päästy. Tänä vuonna pidettävässä YK:n ympäristökokouksessa tulee asettaa sitova tavoite, että luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.”

Kun Maailman talousfoorumi julkaisi oman arvionsa taloudellista toimintaa uhkaavista riskeistä tammikuussa 2021, viidestä todennäköisimmästä riskistä neljä liittyi ilmastoon ja luontoon. Biodiversiteetin väheneminen nousi sijalle 5. Kymmenen vuotta sitten ympäristöasioita ei listalla ollut lainkaan.

Rohwederin mukaan taloudellisen toiminnan perusta on luonnon monimuotoisuudessa, ja siihen kytkeytyy myös maailman ruokaturva.

Vaikka tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, hän sanoo olevansa positiivisempi kuin koskaan.

”Luonnon monimuotoisuus ei ole ollut ikinä esillä niin paljon kuin nyt. Aiheen käsittely mahdollisimman laajasti tuo painetta siihen, että valtiot sitoutuvat tämän vuoden tärkeissä kokouksissa kunnianhimoisiin tavoitteisiin saada luontokato pysäytettyä ja ihmisten elämän edellytykset paremmalle tasolle.”

Esa Kotala arvelee, että vaikka ihmiset tiedostavat asiat, he eivät välttämättä huomaa omien toimiensa vaikutusta.

Valio voisi kehittää erilaisilla biotoopeilla laidunnettavan karjan maidosta erikoistuotesarjan, ehdottaa Esa Kotala. Kuva: Valio Oy

”Omalla pihallani löytyy 30 lintulajia, jotka taantuisivat, jos tilamme pellot jäisivät viljelemättä. Perinteisellä maataloudella ja laiduntamisella on merkitystä, ja esimerkiksi pääskyt ovat sidoksissa karjatalouteen”, hän sanoo.

Sataprosenttisesti uhanalaisiksi luokitellut perinnemaisemat sytyttävät myös Rohwederin. WWF tekee paljon työtä niiden ennallistamiseksi. Työstä hyötyvät niin haarapääsky ja pensastasku kuin monet hyönteislajitkin, tärkeistä pölyttäjistä alkaen. WWF:n talkooleireillä vapaaehtoiset ennallistavat perinneympäristöjä yhdessä Metsähallituksen ja muiden maanomistajien kanssa.

Lehmiä tarvitaan Rohwederin mielestä ennen muuta luonnonlaidunten ylläpitämiseen. WWF on ollut laatimassa kriteerejä luonnonlaidunlihalle yhdessä karjatilallisten kanssa, ja tuotteen menekki onkin nytkähtänyt eteenpäin. Mutta maatalousympäristöstä löytyy paljon muutakin luontojärjestön silmissä arvokasta.

”Vapaa uomajatkumo on yksi sellainen asia. Suomessa kaikki vaelluskalat ovat uhanalaisia. Asia saatiin hallituksen kärkihankkeisiin, ja valtiolta tulee nyt rahoitusta, jolla siltarumpuja lasketaan oikeille korkeuksille niin, että ne eivät estä kalojen vaellusta. Taimenen kutusorakoita ennallistetaan ja tarpeettomia patoja ja voimaloita puretaan maanomistajien ja elyjen kanssa yhteistyössä.”

”Monesti asia lähtee etenemään maanomistajien aloitteesta, mutta joidenkin kohteiden osalta asiantuntijamme ovat ehdottaneet esteiden poistamista maanomistajille.”

”WWF on myös yhdessä maanomistajien kanssa perustanut kosteikkoja viivyttämään veden virtausta viljelyalueilla ja myös metsissä. Kun sana on kiirinyt, että WWF auttaa ja tukee näissä hankkeissa, meihin otetaan yhteyttä”, Rohweder kertoo.

WWF:n suosittamat muut keinot monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat viljelijöille hyvinkin tuttuja: suojakaistat, monipuolinen viljelykierto, maan hyvä kasvukunto ja talviaikainen kasvipeitteisyys. Kotala muistuttaa, että maitotiloilla pellot ovat valtaosin tai jopa kokonaan nurmella, joten kasvipeitteisyys on hyvässä mallissa.

Keskustelua ympäristön tilasta käydään Suomessa usein vastakkainasettelujen kautta. Liisa Rohweder haluaa edetä optimistisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Hän pitää Suomen lehmien soijatonta ruokintaa hienona saavutuksena. Soijan viljely aiheuttaa tunnetusti luontokatoa Etelä-Amerikan sademetsäalueella.

WWF:n tavoite on kuitenkin eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja tuotannon vähentäminen. Muuten ei päästä ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin, pääsihteeri sanoo. Kulutustottumukset muuttuvat, kun planeetta muuttuu.

”Ravintomme on hyvin erilaista kuin mitä syötiin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Meidän viestimme ei ole, että lihaa ei pitäisi syödä tai maitoa juoda, mutta merkittävästi vähemmän niitä pitäisi käyttää kuin nyt. Valiokin on lähtenyt mukaan maitoa korvaaviin kauratuotteisiin. Niitä pitäisi tuoda vieläkin enemmän esiin.”

Muutoksessa on otettava huomioon oikeudenmukainen siirtymä ja maatalouspolitiikan on tuettava sitä, Rohweder korostaa. Myös Valion viesti asiassa on tärkeä.

”Signaali siitä, että jatkossa syödään enemmän kasvipohjaista ruokaa, on jo aika voimakas. Olisi tärkeää, että Valio lähtisi miettimään muutosta ja vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan.”

Kotala muistuttaa, että suuri osa Suomen peltopinta-alasta on alueella, jolla ei muu kasva kuin nurmi.

”On katsottu, että paras tapa hyödyntää se ihmisten ruuaksi on maitona tai naudanlihana.”

Rohweder nostaa esiin Suomen puhtaan maaperän, vedet ja ilman ja toivoisi tuottajille lisää tuloja brändätyn ruoan viennistä.

Hän kertoo usein ihmettelevänsä kaupassa suomalaisten maataloustuotteiden matalia hintoja.

”Monilla ei ole varaa käyttää ruokaan nykyistä enempää rahaa”, Kotala vastaa. ”Mutta ehkä biodiversiteettiäkin voisi tuotteistaa ja kehittää maitopuolelle erikoistuotteita laidunlihan tapaan.”

”Asiaan tulisi löytää oikeudenmukainen ratkaisu”, Rohweder myötäilee.

Luomutuotanto on todettu tehokkaaksi keinoksi lisätä viljelyalueiden monimuotoisuutta. Liisa Rohwederin mielestä ympäristönäkökulma tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa, jolloin luomutuotteiden kysyntä lisääntyisi.

”Tärkeää on, että hankinnoissa ei katsottaisi vain rahaa. Jos Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen, sen pitäisi näkyä läpileikkaavasti kaikessa”, hän korostaa.

Keskustelua monimuotoisuudesta ei vielä käydä samassa mitassa kuin ilmastonmuutoksesta, Kotala vahvistaa. Hän kertoo Rohwederille Valion tavoitteesta saada koko ketju tiloilta tuotteeksi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

”Rankka harjoitus on edessä, mutta siihen on hyvät suunnitelmat. Turvepellot ovat tuotannossa se isoin haaste. Viljelytekniikasta löytyy osa ratkaisuista.”

Kulunut vuosikymmen on edistänyt ymmärrystä ja tuonut valtavasti uutta tietoa, Rohweder huomauttaa.

”Kymmenen vuotta sitten tutkimus hiilinieluista ei ollut nykyisellä tasolla, emmekä mekään olisi puhuneet näistä asioista. Nyt ymmärretään ilmaston ja monimuotoisuuden merkitys meille ihmisille. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tapahtuu vielä isompi loikka ja löydetään ratkaisuja”, hän uskoo.

Kestävän kehityksen äänitorvi

Liisa Rohwederin ensimmäinen työpaikka nuorena kauppatieteen maisterina oli Nesteellä uusiutuvien energiamuotojen parissa. Vuonna 2001 hän väitteli tohtoriksi ympäristökasvatuksesta ammattikorkeakouluissa ja siirtyi opetuksen ja tutkimuksen pariin. Kirjoja kestävästä kehityksestä on syntynyt vuosien mittaan yhdeksän.

”Koulutin muun muassa ekologisen näkökulman ja kestävän kehityksen viemistä organisaatioiden strategian ytimeen. Asiat etenivät tuskallisen hitaasti, ja jossain vaiheessa päätin, etten sano sanaa kestävä kehitys enää koskaan, koska se tuntui muuttuneen sanahelinäksi. Mutta nyt uskon siihen enemmän kuin koskaan.”

Vuodesta 2009 Rohweder on johtanut WWF Suomea. Henkilökohtaisen elämänsä ympäristöteoista merkittävimpänä hän pitää WWF:n suositusten mukaista ruokavaliotaan.

Ruoalla on merkittävä osuus hiilijalanjälkeen ja monimuotoisuuteen, sanoo tavallisesti kahdelle hengelle kokkaava kasvispainotteisesti syövä pääsihteeri.

”Valion reseptit opettivat minut nuorena laittamaan ruokaa. Rakastan hyviä raaka-aineita ja teen ruoan alusta lähtien itse. Kasvikset ostan Reko-ringistä.”

WWF Suomi on osa kansainvälistä verkostoa WWF eli Maailman luonnonsäätiö täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Pandalogon alla toimitaan yli sadassa maassa ja toimistoja on 50 eri puolilla maailmaa.

WWF vaikuttaa päätöksentekoon poliittisissa neuvottelupöydissä ja asiantuntijaryhmissä. Sillä on kenttähankkeita eri puolilla maailmaa. WWF Suomi tekee ympäristökasvatustyötä muun muassa kouluvierailujen muodossa.

WWF Suomen vuosibudjetti on yli 10 miljoonaa euroa. Järjestö saa tulonsa pääosin yksityisten ihmisten lahjoituksista. Henkilöstö on kasvanut vuosikymmenessä 25 hengestä yli 70:een.

Teksti: Raila Aaltonen