Säätyvä alipaine tarkoittaa lypsykoneen laitteistoalipaineen tai lypsy-yksikön alipaineen säätämistä lehmän antaman maidonvirtauksen perusteella.
Fysiikan sääntöjen mukaan pitkissä maitoletkuissa virtaava maito ja ilma aiheuttavat kitkaa, minkä seurauksena nännikumin sisällä vaikuttava lypsyalipaine alenee. Aleneminen on sitä voimakkaampaa, mitä korkeampi maidon virtaus on ja mitä pidempi maitoletku on. Nopealypsyisillä lehmillä lypsyalipaine on alhaisempi kuin tiukemmin maitonsa antavilla lehmillä.
Matala lypsyalipaine hidastaa lypsyä, mutta hitailla lehmillä samalla laitteistoalipaineen tasolla lypsyalipaine saattaa olla liian korkea. Tämän eron vähentämiseksi lypsyrobotissa voi olla niin sanottu säätyvä laitteistoalipaine tai parsinavetan lypsy-yksikössä voi olla lypsyalipainetta rajoittava säätöjärjestelmä.
Lypsyrobotissa on neljänneskohtaiset pitkät maitoletkut, jolloin lypsyalipaineen alenemaan vaikuttaa vain kyseisen neljänneksen maidon virtaus. Jos robotissa on maidon virtauksen mukaan säätyvä laitteistoalipaine, ongelmaksi voi muodostua, että joidenkin neljänneksien maidonvirtaus on alhaisempi kuin muiden. Silloin lypsyalipaine on kyseisessä neljänneksessä turhan korkea, mikä voi näkyä vetimen rasittumisena lypsyssä. Tätä ristiriitaa ei ole lehmillä, joiden neljännesten virtaukset ovat samalla tasolla.
Lukuisten VaDia-mittausten perusteella näyttäisi, että laitteiston alipaineen säätö maidon virtauksen perusteella saattaa olla turhan voimakas, koska usein huippuvirtausten aikana lypsyalipaine on korkeimmillaan, ja jos tuo taso on yli 40 kPa, lypsy voi olla vetimille liian rasittavaa.
Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää varmistua siitä, että laitteiston perusalipainetaso on sopivan alhainen. VaDia-mittauksista saadaan tuo keskimääräinen lypsyalipaineen taso, ja kun tämä tieto yhdistetään lypsyn aikana tehtyihin vedinten kuntohavaintoihin, voidaan arvioida lypsyn onnistuminen lehmän kannalta.
Vastauksen antaa siis jälleen lehmä.
Parsinavetan lypsy-yksiköiden alipaineen säätö näyttäisi toimivan hyvin: lypsyalipaine on koko lypsyn ajan ja eri lehmillä tavoitealueella, eli hieman alle 40 kPa. Koska kaikkien neljännesten maidonvirtaus yhdistetään yhdyskappaleessa ja maito nostetaan yhtä maitoletkua pitkin maitoputkistoon, kaikkiin neljänneksiin vaikuttaa sama lypsyalipaine. Laitteisto toimii hyvin, kun se huolletaan säännöllisesti.
Vuonna 2018 valmistui opinnäytetyönä tehty selvitys VaDia-neuvontapalvelun kehittämiseksi. Maitotila-yrittäjät antoivat neuvontapalvelulle tuolloin kiitettävän yleisarvosanan.
Raportoinnin lomakkeita on kehitetty palautteen perusteella ja mittausten tulkintaohje on laadittu. Valioryhmän asiantuntijoilla on nyt käytössään enemmän alipainetallentimia, jotta mittaukset olisivat edustavampia. Hiljattain käyttöönotettujen tablettien avulla voidaan paikalla varmistaa mittausten onnistuminen ja havaita lypsykoneen poikkeava toiminta jo mittausten aikana.
Valiolaisten maitotilayrittäjien palveluksessa ovat siis Valioryhmän asiantuntijoiden ajanmukaiset työvälineet ja kokemuksen mukanaan tuoma ammattitaito.
Katso lisää Koneklinikka -artikkeleja
