Maatalouspolitiikan isot linjat puntarissa
Pekka Pesonen aloitti työt maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuosi sitten helmikuussa. Hän istahtaa Mikko Heikkisen haastateltavaksi rennon oloisena.
”Tykkään todella tästä hommasta. Täällä on kova asiantuntijoiden tiimi tekemässä hyvää työtä suomalaisen maa-, metsä- ja kalatalouden hyväksi. Kyllä se motivoi.”
Heikkinen pyytää aluksi yhteenvetoa ministeriön lähiaikojen tavoitteista maatalous- ja ruokapolitiikassa. Pesonen muistuttaa, että ministeriö toimii poliittisen ohjeistuksen mukaan, ja hallitusohjelmassa on nyt poikkeuksellisen paljon maatalouden selviämiseen liittyviä kysymyksiä.
”Iso asia on ruokastrategia, jossa tavoitellaan ruokaviennin kaksinkertaistamista. Toinen tavoite on ruokaketjun tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja reiluus, jota myös EU-komissio tavoittelee.”
Alkuvuoden yksi kuumista aiheista on ollut, kenelle maataloustuet jatkossa ohjataan. Pesonen haluaa tyynnytellä kiihtynyttä keskustelua. Mitään kokoluokkaa tai tuotantosuuntaa ei hänen mukaansa sorsita.
”Tavoitetta tilakoon tai -määrän suhteen ei ole. Yhteiskunnan intressissä on huolehtia siitä, että ala menee eteenpäin. Investointeja tekevät todennäköisimmin ne tilat, jotka ovat aktiivisia omassa tuotannossaan, tuotantosuunnasta riippumatta.”
”Sen kuuluisan noin 8 500–9 000 aktiivitilan joukon merkitys on nimenomaan todennäköisyydessä: haluamme varmistaa, että ne tilat, joilla on halua ja edellytyksiä, pystyvät kehittymään.”
KUKA
Pekka Pesonen
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, jonka viisivuotiskausi alkoi 1.2.2024. Koulutukseltaan MMM, agronomi, syntynyt vuonna 1963, kotoisin Juvalta.
Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri 2007–2023. Aiempia tehtäviä: maa- ja metsätalousministerin valtiosihteeri, MTK:n kotieläinasiamies, ensimmäinen työpaikka Valiolla.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
”Suomessa maatalouden rahoituksen fokus tulee olemaan elintarviketuotannossa.”
