Maidon hinnoittelu perustuu analyysitulosten keskiarvoihin

Valiolaisilla tiloilla otetaan aina maidon keräilyn yhteydessä maitoauton näytteenottolaitteella 30 millilitran näyte. Näytteistä analysoidaan Seinäjoen aluelaboratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuaissuhde. Jos maitokuormassa todetaan antibioottijäämiä, kyseisen kuorman tilanäytteistä testataan antibioottijäämät. Analyysien perusteella maitotilat saavat tietoa tuottamansa maidon laadusta ja koostumuksesta ja niitä käytetään myös maidon hinnoittelussa.

Tällä hetkellä kuukauden näytteistä neljä analysoidaan hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat lisänäytteitä. Joskus hinnoittelunäytteitä voi olla vähemmän tai enemmän kuin neljä, syynä tähän ovat muun muassa reittimuutokset tai näytteiden epäedustavuus. Hinnoittelunäytteiden määrää on pikkuhiljaa lisätty, ja on käyty keskustelua myös siitä, voisivatko kaikki kuukauden edustavat näytteet olla hinnoittelunäytteitä. Tämä toisi ruokinnan muutokset paremmin näkyviin koostumushinnoittelussa sekä vähentäisi yksittäisen tuloksen merkitystä.

Maidon koostumushinnoittelun rasva- ja valkuaiskeskiarvot lasketaan aritmeettisina keskiarvoina, ja laatuhinnoittelun solu- ja bakteerikeskiarvot lasketaan geometrisina keskiarvoina.

Aritmeettisessa keskiarvossa luvut lasketaan yhteen ja summa jaetaan lukujen määrällä.

Geometrisessa keskiarvossa luvut kerrotaan keskenään, minkä jälkeen tulosta otetaan n:s juuri (n = lukujen määrä). Geometrinen keskiarvo on sama tai pienempi kuin aritmeettinen keskiarvo. Koska yksittäiset korkeat tulokset vaikuttavat geometriseen keskiarvoon vähemmän kuin aritmeettisessa keskiarvossa, se kuvaa paremmin solujen ja bakteerien kokonaislaatua ja sallii jonkin verran poikkeavia tuloksia ilman, että laatuluokka muuttuu.

Maidon koostumushinnoittelun keskiarvot lasketaan kyseisen kuukauden hinnoittelunäytetulosten aritmeettisena kaskiarvona. Kun hinnoittelunäytteitä on neljä, laskennassa on mukana neljä rasva- ja valkuaistulosta. Tämä laskentasääntö on ollut käytössä vuoden 2018 alusta. (Ks. yllä oleva taulukko.) Sitä ennen koostumuskeskiarvot laskettiin kahden kuukauden tuloksista (3 tulosta/kk).

Geometrisen keskiarvon laskenta otettiin käyttöön Suomen EU-jäsenyyden myötä, sillä raakamaidon elintarvikekelpoisuus on määritelty EU-lainsäädännössä. Keskiarvorajat ovat seuraavat: solut < 400 000 kpl/ml ja bakteerit < 100 000 pmy/ml. Solujen osalta laskennassa pitää olla mukana kolmen kuukauden tulokset (vähintään kaksi näytettä kuukaudessa) ja bakteerien osalta kahden kuukauden tulokset (vähintään yksi näyte kuukaudessa). Aikoinaan päätettiin, että geometrisia keskiarvoja käytetään myös maidon laatuluokitellussa ja siten hinnoitteluperusteina. Lainsäädännön miniminäytemääristä on pikkuhiljaa tultu ylöspäin, ja laskennassa on nyt neljä solu- ja bakteeritulosta kuukaudessa eli yhteensä 12 solu- ja 8 bakteeritulosta.