Matkalla eläinten hyvinvoinnin arvioinnista sen todentamiseen

Alkuvuodesta käynnistynyt Animal Welfare Verification System -hanke kehittää eläinten hyvinvoinnin todentamista suomalaisilla nautatiloilla.

Tilatason hyvinvoinnin arvioinnissa mitataan eläimistä ja resursseista hyvinvoinnin indikaattoreita, kuten ihovaurioiden määrää tai ruokintatilaa. Tämä yksityiskohtainen aineisto toimii hyvin neuvonnassa ja tilan toiminnan kehittämisessä, mutta tilalla mitattu raakadata ei ole kovin informatiivista elintarvikeketjun myöhemmissä vaiheissa; mitatut tiedot on yhdistettävä korkeamman tason hyvinvoinnin kokonaisuuksiksi, jotta hyvinvointitiedosta tulee loppukäyttäjille ymmärrettävää.

Hyvinvoinnin kokonaisarvion laskenta

Tilalla mitattu hyvinvointitieto yhdistetään hyvinvoinnin eri osa-alueiden mukaan. Vallalla olevan Five Domains -mallin mukaan nämä osa-alueet ovat ravitsemus, terveys, kasvatusolosuhteet, käyttäytyminen ja eläimen tunnetila. Toisaalta yhdistämisessä on huomioitava lypsykarjatilan eri eläinryhmät.

Hyvinvointitiedon yhdistäminen tehdään erilaisilla matemaattisilla menetelmillä, mutta se vaatii aina myös asiantuntija-arvioihin perustuvia arvovalintoja. Esimerkiksi ontumiselle voidaan antaa laskennassa suurempi negatiivinen painoarvo kuin lieville ihovauriolle.

Läpinäkyvää viestintää

Tuotetun eläinten hyvinvointitiedon on oltava läpinäkyvää niin kuluttajalle kuin tuottajallekin. Kokonaisarvion laskenta ei voi siis olla liian monimutkaista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että tilalla tehtävä työ eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi näkyy arviointituloksessa.

Kokonaisarvion laskentaa halutaan myös kehittää sitä mukaa, kun tutkittu tieto hyvinvoinnista lisääntyy ja toisaalta eläinten hyvinvoinnin taso tiloilla nousee. Tähän hetkeen valitut hyvinvoinnin tason kriteerit voivat kymmenen vuoden päästä olla jo liian matalat.

Miksi kehitämme yhteisvoimin hyvinvoinnin todentamisjärjestelmää?

Eläinten hyvinvointia ei voi modernissa toimintaympäristössä perustaa mielikuviin. Elintarviketeollisuuden asiakkaat tiedustelevat avainlukuja ja vaativat todisteita hankkimiensa tuotteiden vastuullisuudesta. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista.

Elinkeinon on sitouduttava eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen ja kyettävä todistamaan tehty vastuullisuustyö. Ideaalitilanteessa panostus eläinten hyvinvointiin saadaan ulosmitattua asiakkaille ja kuluttajille tuotteen hinnassa. Tämäkin edellyttää kykyä todentaa eläinten hyvinvointia uskottavasti.

Hyvinvoinnin todentamisjärjestelmän jalkauttaminen käytäntöön on iso työ, joka vaatii niin sitoutumista elinkeinolta, järjestelmäkehitystä kuin myös talous- ja kuluttajatutkimusta. Todentamisjärjestelmää rakennetaan aiemman kehitystyön pohjalta Luonnonvarakeskuksen ja elinkeinon yhteisessä Animal Welfare Verification System -hankekokonaisuudessa. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Suomessa olisi käytössä tieteellisesti validi nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä, joka perustuu tuotantoeläinten terveydenhuoltotietoihin ja riippumattoman kolmannen osapuolen auditointikäynteihin.

Asiantuntijat: