Kristiina Sarjokari
Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Terveys -palvelut
Valio Oy
Kuivikkeiden käyttö on riittävää, kun eläimet ja niiden makuualueet ovat puhtaita sekä kuivia ja makuualueesta johtuvia ihovaurioita ei juuri esiinny.
Kuivikkeet eristävät tarvittaessa myös kylmältä. Lisäksi niiden avulla makuupaikalle saadaan lisää pehmeyttä, mikä edistää makuulla märehtimistä, parantaa rehun hyväksikäyttöä ja mahdollistaa riittävän levon.
Vasikoilla kuiviketta tulee käyttää kylmän kelin aikaan riittävästi: niiden pitää voida kaivautua kuivikkeeseen niin, ettei jalkoja näy maatessa.
Hiehojen makuuparret on hyvä kuivittaa hiertymien ehkäisemiseksi ja makuumukavuuden vuoksi. Pihatossa ne oppivat näin myös paremmin parsiin, eivätkä makaile käytävillä. Kuivikepohjaisissa karsinoissa pinta on kuivitettava niin usein ja reilusti, ettei lantapanssareita muodostu.
Lehmien parsissa kuivikkeen riittävä määrä vaihtelee parren kovuuden mukaan. Paksujen ja pehmeiden parsipetien kanssa riittää vähäinen määrä kuiviketta, noin kolmen sentin kerros, joka pitää parren puhtaana ja eristää ihon hiostavasta sekä hiertävästä pinnasta.
Kovan parsimaton tai pelkän betonin päällä kuiviketta tarvitaan mahdollisimman reilusti, jotta saadaan puhtauden lisäksi pehmeyttä. Noin 10–25 senttimetriä olisi todellisuudessa riittävästi, mutta käytännössä näin suuren määrän pysyminen parressa vaatii takakynnystä puusta tai kumiläpästä eli syväkuivikeparren rakentamista.
Eläinsuojelulaki määrittää hyväksyttävän minimirajat. Lain valvonnassa kiinnitetään huomiota eläinten puhtauteen ja mahdollisiin hiertymiin. Jos eläimet ovat likaisia tai niillä on paljon hiertymiä, makuupaikka ei ole riittävän puhdas tai pehmeä.