Miksi vastasyntynyt vasikka tarvitsee ternimaitoa nopeasti?

Juuri nopeasti saatu runsas, lämmin ja hyvälaatuinen ternimaitoannos on emän hyvän hoidon ohella tarkoitettu auttamaan vasikkaa sopeutumisessa elämän ensimetreillä sekä pitkään myöhemminkin. Tässä erityisesti ternimaidosta saatava energia tulee tarpeeseen, sillä muutokset vasikan elimistössä ovat valtavia. Synnyttyään vasikan on saatava tiineyden aikana sikiönesteen täyttämät keuhkonsa ensi kertaa täyteen ilmaa. Verenkierrossa täytyy tapahtua ensimmäisen hengenvedon aikaan suuria muutoksia, jotta eläminen kohdun ulkopuolella olisi mahdollista. Syntymän jälkeen on hengitettävä tiheästi, jotta elimistöön kertynyt ylimääräinen hiilidioksidi poistuisi. Ruumiinlämpöä on alettava säätelemään ja nostamaan heti. Samaan aikaan on ryhdyttävä taistelemaan painovoimaa vastaan, kun sikiöneste ei enää kannattelekaan. On opittava seisomaan ja liikkumaan, etsittävä vedin tai tutti, imettävä ja nieltävä maitoa. Ja kaiken aikaa on kyettävä puolustautumaan elimistöön tunkeutuvia taudianaiheuttajia vastaan.

Naudan elimistön puolustamiseen erikoistuneet järjestelmät voidaan jakaa kahteen osaan: synnynnäiseen sekä opittuun puolustuskykyyn. Vasikan puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä jo aivan tiineyden alussa, mutta vasikka on kuitenkin hyvässä suojassa emänsä kohdussa, eikä kohtaa taudinaiheuttajia. Näin se ei myöskään voi oppia tunnistamaan niitä. Vasikalla on siis syntyessään kyllä kyky puolustautua, mutta puolustusjärjestelmä on kypsymätön ja ”kouluttamaton” ja tarvitsee apua kehittyäkseen.

Vastasyntyneen vasikan alttiutta bakteereille ja viruksille pahentaa se, että naudat syntyvät maailmaan ilman taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita, sillä istukka ei läpäise niitä tiineyden aikana. Vasta-aineet ovat elimistön puolustuksen hyvin tärkeitä osasia, B-solujen tuottamia suuria valkuaisainemolekyylejä, immunoglobuliineja, jotka tunnistavat kohteensa, esimerkiksi tietyn bakteerin jonkin rakenteen ja auttavat sen tuhoamisessa kiinnittymällä tunkeutujan pintaan.

Ternimaito tarjoaa vastasyntyneelle välitöntä suojaa taudinaiheuttajia vastaan

Ternimaidon sisältämät taudinaiheuttajiin sitoutuvat vasta-aineet auttavat tunnistamaan ja tuhoamaan taudinaiheuttajia vasikan nielun ja suoliston limakalvoilla ja näin estävät niiden kiinnittymistä tai pääsyä pidemmälle elimistöön. Samoin ternimaitoon siirtyneet emän valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia ja tuottavat lisää vasta-aineita vasikan limakalvoilla. Niiden tuottamat aineet myös aktivoivat vasikan omaa puolustusta toimimaan. Koska vasikka kohtaa erilaisia bakteereita ja viruksia välittömästi synnyttyään, alkaakin eräänlainen kilpailu siitä, kumpi ehtii sen elimistöön ensin, taudinaiheuttajat vai niiltä suojaava ternimaito. Siksi ternimaidon saannilla on kiire. Erityisesti tämä korostuu, jos olosuhteet ovat haastavat ja taudinaiheuttajia on vastasyntyneen ympäristössä paljon.

Emän puolustussolujen ja vasta-aineiden lisäksi ternimaidossa on runsaasti erilaisia aineita, jotka estävät bakteerien kasvua ja edistävät suojaavien, hyvien bakteerien kiinnittymistä vasikan elimistöön. Ternimaidosta on löydetty yhteensä yli 40 erilaista oligosakkaridia, suolistossa hajoamatonta hiilihydraattia. Näiden prebiooteiksi kutsuttujen aineiden tiedetään edistävän hyvien bakteerien kasvua suolistossa sekä estävän tautia aiheuttavien bakteerien ja virusten kiinnittymistä vasikoiden nielun ja suoliston limakalvoille.

Ternimaidossa on myös lukuisia erilaisia kasvutekijöitä, hormoneita, sytokiineja, entsyymejä ja vitamiineja, jotka säätelevät ja edistävät vastasyntyneiden elimistön ja erityisesti ruuansulatuskanavan normaalia kasvua, kehitystä ja toimintaa.

Esimerkiksi kasvutekijät ovat aineita, joilla on tärkeä merkitys erityisesti puolustuskyvyn kehitykselle sekä ruuansulatuskanavan toiminnalle. Ne toimivat paikallisesti suolistossa ja myös imeytyvät verenkiertoon. Kasvutekijöitä on eniten juuri poikimisen jälkeen lypsetyssä ternimaidossa, ja pitoisuudet laskevat voimakkaasti jo muutamien tuntien kuluttua poikimisesta. Nopea ternimaidon lypsäminen ja juottaminen on siis tästäkin syystä erittäin tärkeää.

Koska ternimaidossa on paljon rasvaa, vasikat saavat siitä tärkeää energiaa, jota ne tarvitsevat kipeästi kasvuun, kehitykseen, puolustusjärjestelmän toimintaan ja lämmöntuotantoon. Erityisesti kylmettyminen rasittaa vasikoiden elimistöä nopeasti ja se myös heikentää vasta-aineiden imeytymistä. Siksi mitä kylmempään ympäristöön vasikat syntyvät, sitä nopeammin ja enemmän ne ternimaitoa tarvitsevat.

Välittömän suojan jälkeen seuraava tärkeä ternimaidon tehtävä on varmistaa, että vasikka saa emänsä puolustuskykyä lainaan suojaksi elämänsä ensimmäisiksi viikoiksi, kunnes sen oma puolustusjärjestelmä alkaa toimimaan tehokkaammin. Erityisesti vasikka lainaa emältään opittua vastustuskykyä; vasta-aineita ja valkosoluja.

Kun naudan elimistön opittu puolustusjärjestelmä kohtaa uuden vierasperäisen rakenteen, se muodostaa siihen erikoistuneita valkosoluja, B- ja T-muistisoluja, jotka jatkossa tunnistavat tämän tunkeutujan. Kun muistisolut kohtaavat tunnistamansa rakenteen uudestaan, ne alkavat lisääntyä hyvin nopeasti. Sitten T-solut tappavat taudinaiheuttajan ja kutsuvat paikalle puolustuksen muita soluja. B-solut taas tuottavat vasta-aineita tunnistamalleen vieraalle rakenteelle. Juuri näitä soluja vasikka saa elimistöönsä emänsä tuoreesta ternimaidosta.

Vasta-aineet siirretään tiineyden lopulla ternimaitoon emän verestä kolostrogeneesiksi kutsutussa tapahtumassa.

Koska eri yksilöt kohtaavat elämänsä varrella erilaisia taudinaiheuttajia, jokaiselle eläimelle kehittyy yksilöllinen puolustusjärjestelmä. Rokottaminen perustuu myös opittuun vastustuskykyyn. Sen avulla elimistö opetetaan tunnistamaan rokotteen sisältämä joko tapettu tai heikennetty taudinaiheuttaja ilman, että eläin sairastuu. Siksi rokottamalla lehmät ennen poikimista voidaan antaa vasikoille suojaa tiettyjä taudinaiheuttajia, kuten esimerkiksi rotavirusta, vastaan.

Täytyy kuitenkin muistaa, että emät voivat tuottaa ternimaitoonsa vasta-aineita vain sellaisille taudinaiheuttajille, joita ne ovat itse kohdanneet. Siksi vasikkakasvattamoon saapuvalla sonnivasikalla, jonka kotikarjassa ei ole koskaan ollut rotavirusta eikä sen emää ole rokotettu rotavirusrokotteella, ei voi olla erikoistuneita vasta-aineita rotavirusta vastaan, vaikka vasikkaa olisi hoidettu hyvin ja se olisi saanut paljon hyvälaatuista ternimaitoa.

Emän vasta-aineet ja solut suojaavat siis vasikkaa ensimmäisten elinviikkojen ajan ympäristössä olevilta taudinaiheuttajilta.

Ne alkavat kuitenkin vieraina rakenteina vähitellen hävitä vasikoiden elimistöstä noin 3 viikon iästä alkaen. Samaan aikaan vasikat alkavat vasta pikkuhiljaa tuottaa omia vasta-aineitaan. Jossakin vaiheessa, yleensä valitettavasti juuri noin 6–8 viikon iässä, tuleekin vastaan vaihe, jossa emältä saatuja puolustuksen osia on enää vähän jäljellä ja oma tuotanto ei vielä ole kunnolla käynnissä eikä muu puolustuskykykään ole aikuisen elimistön veroinen. Tällöin vasikat ovat luonnollisesti hyvin herkkiä sairastumaan.

Vasikoiden tehokkaan alkuhoidon tavoitteena onkin, että vasikat saavat emiltään mahdollisimman paljon vasta-aineita ja soluja, jotta niiden häviäminen elimistöstä kestäisi mahdollisimman kauan ja toisaalta vasikoiden oma puolustuskyky saataisiin kehittymään mahdollisimman nopeasti. Tällöin vastustuskyvyn ”notkokohta” jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Ternimaidon vasta-ainepitoisuus kannattaa mitata. Vasta-aineet imeytyvät tehokkaasti vain hetken syntymän jälkeen.

Ternimaidon vasta-ainepitoisuudella ja vasta-aineiden imeytymisellä vasikan elimistöön on siis ratkaiseva vaikutus vastasyntyneiden vasikoiden passiivisen eli emältä lainatun vastustuskyvyn kehittymiseen.

Syitä vasikoiden huonoon passiiviseen vastustuskykyyn voivat olla vasikoiden jääminen kokonaan ilman ternimaitoa, juodun ternimaidon matala vasta-ainepitoisuus, liian vähäinen ternimaidon saanti, vasta-aineiden heikko imeytyminen esimerkiksi kylmettymisen vuoksi, taikka se, että vasikat ovat saaneet ternimaitoa liian myöhään.

Valitettavasti kaikki emät eivät tuota hyvälaatuista, runsaasti vasta-aineita sisältävää ternimaitoa.

Siksi ternimaidon laatua tulisi mitata, varsinkin jos tilan vasikat sairastavat. Mittaaminen on tilalla mahdollista tarkasti ja nopeasti optisella, 0–32 % -asteikolla varustetulla refraktometrillä. Refraktometrin tulos 22 % vastaa hyvänä pidettyä IgG-pitoisuutta 50 g/l. Mittari mittaa maidon ominaispainoa, jonka tiedetään olevan suhteessa vasta-ainepitoisuuteen. Siis mitä korkeampi lukema, sen enemmän ternimaidossa on vasta-aineita.

Ternimaidon saamisella on kiire erityisesti siksi, että vasta-aineet imeytyvät vasikoiden elimistöön tehokkaasti vain jonkin aikaa syntymän jälkeen ja imeytyminen heikkenee nopeasti tuntien kuluessa. Reitti, jota pitkin vasta-aineet siirtyvät vasikan elimistöön, sulkeutuu nopeasti. Ei ole tarkoituksenmukaista, että se on kovin kauaa toiminnassa, koska sen kautta elimistöön voi päästä myös haitallisia aineita sekä vaarallisia bakteereita. Siksi vasta-aineiden imeytyminen vasikoiden suolistosta alkaa vähentyä heti syntymän jälkeen ja on jo selvästi heikentynyt 6 tunnin kuluttua syntymästä eikä vasta-aineita juurikaan enää imeydy ensimmäisen vuorokauden jälkeen.

Ternimaidon tarve riippuu hyvin monesta seikasta; vasikan koosta, tautipaineesta, ympäristön lämpötilasta, ternimaidon vasta-ainepitoisuudesta, vasta-aineiden imeytymisestä ja siksi juottoajankohdasta, poikimisen sujumisesta sekä vasikan kokemasta muusta stressistä.

Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa, että vasikat tarvitsevat vasta-aineita elimistöönsä paljon ja nopeasti.

Siksi ternimaitojuoton nopeus korostuu vasikoiden alkuhoidossa. Syksyllä 2019 julkaistun kansainvälisen suosituksen mukaan tavoitteena onkin, että yli 40 % karjan vasikoista saa elimistöönsä vasta-aineita niin, että niiden määrä veressä ylittää pitoisuuden 25 g/l.

Yleensä vasikan saamista vasta-aineista imeytyy keskimäärin vain noin 30–40 % ja tutkimusten mukaan vasta-aineiden imeytymiseen vaikuttavat monet eri tekijät ja vaihtelu on suurta. Varhainen juotto parantaa imeytymistä. Kanadalaisessa tutkimuksessa todettiin, että 45 minuutin kuluttua syntymästä juotetun ternimaidon vasta-aineista imeytyi noin 52 % ja kuuden tai 12 tunnin kuluttua syntymästä imeytyi enää noin 35 % vasta-aineista. Nopea juotto vaikutti tutkimuksessa edullisesti myös hyödyllisten bakteerien kiinnittymiseen vasikoiden suolistoon. Siksi uusi suositus korostaa varhaisen ternimaitojuoton tärkeyttä: vasikoille tulisi antaa ternimaitoa viimeistään 2 tunnin kuluessa syntymästä, mieluiten ensimmäisen elintunnin aikana.

Syntyneiden vasikoiden onnistunut ja nopea ternimaitojuotto on maitotilalle haaste

Onkin tarpeen etsiä yhä parempia ratkaisuja, joilla mahdollisimman monelle karjan vasikalle saataisiin riittävä vasta-ainetaso antamaan suojaa. Erityisen tärkeää tämä on karjoissa, joissa vasikat sairastavat tai joista vasikoita lähtee välitykseen. Omaa työtään kannattaa arvioida ja kehittää systemaattisesti sekä hyödyntää erilaisia apuvälineitä. Poikimisten valvontaan on saatavissa apua kameroista ja muusta tekniikasta ja varhaisen ternimaitojuoton tehostamisessa voi auttaa esimerkiksi palkittu Coloquick-järjestelmä.

Satsaukset poikimisten valvontaan ja varhaiseen ternimaitojuottoon varmasti palkitsevat, sillä onnistuneella ternimaitojuotolla tiedetään olevan hyödyllisiä vaikutuksia naudan koko elämään aina vasikka-ajan hyvinvoinnista ja terveydestä kasvuun ja aikuisiän tuotoksiin. Poikimisten tehostettu valvominen ja vasikoiden nopea juottaminen vievät aikaa ja voimia, varsinkin jos samaan aikaan vasikat sairastavat. Mutta toisaalta toimien onnistuessa sairaiden vasikoiden hoitamiseen kuluva aika ja kuormitus vähenee nopeasti.

Koska tilan vasikoiden vastustuskyky riippuu niin kovin monesta eri tekijästä, on vasikoiden alkuhoidon kysymyksiä syytä käsitellä oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa vasikoiden omalla terveydenhuoltokäynnillä.

Ternimaidon juottokäytännöt ja oman tilan vahvuudet ja heikkoudet on hyvä käydä rauhassa läpi, sillä mitään yleistä ohjetta ”juota näin ja hyvin menee” ei voida antaa, vaan haasteet ja niiden ratkaisut ovat aina tilakohtaisia. Esimerkiksi mitä myöhemmin syntymän jälkeen vasikat juotetaan, sen enemmän ne ternimaitoa tarvitsevat, koska vasta-aineiden imeytyminen on heikentynyttä. Ja mitä kylmempään ympäristöön vasikat syntyvät, sen enemmän ternimaidon sisältämää energiaa tarvitaan lämmöntuotantoon. Ja mitä enemmän vasikoiden ympäristössä on taudinaiheuttajia, sitä paremman passiivisen vastustuskyvyn ne tarvitsevat pysyäkseen terveinä.

Jos tilan vasikat sairastavat, eläinlääkärin on mahdollista ottaa vasikoista verinäytteitä, joita tutkimalla voidaan selvittää, mikä niiden emältä saadun passiivisen puolustuskyvyn taso on. Vasikan veren IgG-pitoisuus voidaan mitata verinäytteestä joko suoraan laboratoriossa tai epäsuorasti tilalla tutkimalla verinäyteitä refraktometrillä.

Onneksi vasikoiden omia terveydenhuoltokäyntejä tehdään yhä useammin ja niihin on myös saatavilla yhä parempia apuvälineitä, kuten esimerkiksi tilan tautisuojausta koskevat selvityskaavakkeet ja vasikoiden syntymätodistus.

Kaavakkeeseen on helppo kirjata vasikoiden syntymää ja alkuhoitoa koskevat tiedot, kuten tieto mahdollisesta poikimavaikeudesta, juotetun ternimaidon määrä ja Brix-tulos sekä juottoajankohta. Kertyneitä tietoja voidaan sitten käydä läpi eläinlääkärin kanssa. Näin on mahdollista verrata terveiden ja sairastuneiden vasikoiden alkuhoidon tapahtumia ja ehkä löytää juuri se oman tilan ongelmakohta, jota sitten voidaan lähteä parantamaan. Samalla kannattaa myös huomioida oman tilan vahvuudet.

Nopeasti saadusta ternimaidosta vasta-aineita imeytyy enemmän

Vaikka vasikoiden saama vasta-ainepitoisuus riippuu monesta eri asiasta, sitä on kuitenkin hyvä arvioida laskemalla, jotta saadaan parempi käsitys siitä, kuinka paljon vasikka ternimaitoa yleensä tarvitsee saadakseen tarpeeksi vasta-aineita. Toki ternimaitoa tarvitaan myös muuhun, kuten energian saantiin.

Ja vaikka laskelmat perustuvatkin arvoihin, niillä voidaan havainnollistaa sitä, että emän tuottaman ternimaidon laadulla eli vasta-ainepitoisuudella sekä juoton nopeudella on todella suuri merkitys vasikan saamien vasta-aineiden määrälle.

Haluamme siis, että vasikan elimistöön imeytyy vasta-aineita niin, että veressä saavutetaan ainakin taso 25 g/l. Vastasyntyneen vasikan plasmapitoisuus on yleensä noin 9 % (tämä vaihtelee kirjallisuuden mukaan 7–9 % välillä) vasikan elopainosta. Siis 50 kg painavalla vasikalla on elimistössään noin 4,5 litraa plasmaa eli veren nestemäistä osaa. Jotta vasta-ainepitoisuudessa ylitetään taso 25 g/l, tämä vasikka tarvitsee siis ainakin 113 g elimistöön imeytyneitä vasta-aineita (4,5 * 25 g = 112,5 g).

Voimme laskea, kuinka paljon vasikka ternimaitoa tarvitsee kolmessa eri tilanteessa:

• vasikka juo heti syntymänsä jälkeen ternimaitoa, jonka Brix-tulos on 22 % (50 g/l)
• vasikka juo 6 tuntia syntymänsä jälkeen ternimaitoa, jonka Brix-tulos on 22 % (50 g/l)
• vasikka juo heti syntymänsä jälkeen ternimaitoa, jonka Brix-tulos on 30 % (95 g/l)

Koska heti syntymän jälkeen vasta-aineet imeytyvät parhaiten, kannattaa vasikat pyrkiä juottamaan niin pian syntymänsä jälkeen kuin mahdollista.

Ensimmäisessä tapauksessa 50 kg painava vasikka saa elimistöönsä yli 113 g vasta-aineita juomalla ainakin 4,5 litraa ternimaitoa (Brix-tulos on 22 % eli vasta-aineita noin 50 g/l) ensimmäisen tunnin aikana syntymänsä jälkeen (silloin oletamme, että puolet vasikan juomista vasta-aineista imeytyy). Ja kun vasikka juotetaan vielä toistamiseen 12 tunnin sisällä, se saa runsaasti vasta-aineita suojaksi elämänsä alkutaipaleelle.

Kun vasikka juo ternimaitoa ensimmäisen kerran vasta kuuden tunnin kuluttua syntymästään, imeytyminen on jo heikentynyt ja enää noin 35 % vasta-aineista imeytyy. Silloin saadakseen enemmän kuin 113 g vasta-aineita, tämän esimerkin vasikan täytyy juoda ainakin 6,4 litraa ternimaitoa (Brix-tulos siis 22 % eli vasta-aineita noin 50 g/l).

Emän tuottaman ternimaidon laadulla on myös suuri merkitys. Jo 2,4 litrasta heti syntymän jälkeen juotua ternimaitoa, jonka refraktometrin tulos on 30 % (vastaa arviolta vasta-ainepitoisuutta 95 g/l), esimerkkimme vasikka saa tavoitellun 113 g vasta-aineita. Ja mitä enemmän vasikka ternimaitoa juo, sen enemmän se hyötyy. Esimerkiksi 4,5 litrasta tällaista maitoa se saisi vasta-ainepitoisuudekseen jo noin 48 g/l, joka tarjoaisi erinomaisen suojan. Lisäksi heti syntymän jälkeen juominen mahdollistaa seuraavan juoton myöskin varsin nopeasti verrattuna tilanteeseen, jossa ensimmäinen ternimaitojuottoon kuluu kauan aikaa.

Syksyllä 2019 julkaistu suositus maitotilan vasikoiden emältä saadun puolustuskyvyn tasosta:

Lähde ja suositeltavaa luettavaa: Godden, S. M., J. E. Lombard and A. R. Woolums. 2019.

Colostrum management for dairy calves. Veterinary Clinics of North America: Food Animal Practice. 35:535-556.

Ann-Helena Hokkanen, Maatalousyrittäjä, ELT, Helsingin yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus