Metaanin käyttäytymiseen lehmän pötsissä ja ilmakehässä perehtynyt professori Frank Mitloehner Davisin yliopistosta Kaliforniasta oli alkuvuonna puhumassa metaanista Suomessa ja kertoi, että metaani ei olekaan ihan niin paha kasvihuonekaasu, kun on annettu ymmärtää.
”On totta, että metaani on ongelma, jos sitä ei vähennetä, ja metaania on tällä hetkellä ilmakehässä liikaa. Metaani lämmittää ilmakehää enemmän kuin hiilidioksidi, mutta se myös hajoaa ilmakehässä varsin nopeasti. Tähänastisissa laskelmissa metaania on pidetty 28 kertaa hiilidioksidia pahempana kasvihuonekaasuna. Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi, kun hiilidioksidin hajoaminen kestää noin 1 000 vuotta. Tätä metaanin hajoamista ei ole laskelmissa huomioitu”, Mitloehner sanoo.
Kasvihuonekaasujen ilmakehää lämmittävää vaikutusta ilmaistaan yleisesti GWP100-arvolla, joka kertoo, kuinka paljon kyseinen kasvihuonekaasu lämmittää ilmakehää sadan vuoden aikana hiilidioksidiin verrattuna. Oxfordin yliopistossa on kehitetty uusi mittari GWP* (Global Warming Potential), joka huomioi myös kasvihuonekaasujen hajoamisen. Uudella mittarilla laskettuna metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 3–4 kertaa aikaisempaa pienempi edellyttäen, että metaanin päästölähde ei kasva.
Osa luonnon kiertokulkua
Mitloehner muistuttaa, että kotieläintuotannosta ilmaan pääsevä hiilidioksidi on mukana luonnon kiertokulussa, eikä se lisää ilmakehän hiilimäärää, jos nautojen määrä pysyy vakiona.
”Maatalouden biogeeninen hiili on eri asia kuin fossiilinen hiili. Maaperästä ja eläimistä vapautuva hiilidioksidi palaa ilmakehästä yhteyttämisen raaka-aineeksi tuottamaan biomassaa. Lehmä syö nurmen ja vapauttaa hiilidioksidia, jonka kasvit jälleen sitovat.”
Metaani kiertää ilmakehässä samalla tavalla kuin hiilidioksidi, joskin nopeammin. Jos metaanipäästöt pysyvät samansuuruisina, vakiintuu metaanin määrä ilmakehässä tietylle tasolle, eikä se lisää ilmaston lämpenemistä. Jos metaanipäästöjä pystytään vähentämään, ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä.
”Öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista vapautuva hiilidioksidi palaa hiilivarastoon vasta satojen miljoonien vuosien päästä. Ihminen on viimeisen 70 vuoden aikana polttanut puolet fossiilisesta hiilivarastosta. Se hiili säilyy ilmakehässä lähes ikuisesti”, Mitloehner muistuttaa.
Rehun koostumuksesta ratkaisuja
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi metaanipäästöjä on pyrittävä vähentämään myös siksi, että metaanin karkaaminen lehmän pötsistä heikentää ainakin teoriassa rehunkäytön hyötysuhdetta ja tuotannon kannattavuutta.
”Noin kymmenesosa rehun energiasta häviää Kalifornian lämpimässä ilmastossa metaanina taivaalle. Tämä on energian ja rahan tuhlausta. Metaania pitää pyrkiä hallitsemaan, jolloin siitä tulee ongelman sijaan ratkaisu”, Mitloehner painottaa.
Metaanin muodostumista voi vähentää rehun koostumusta muuttamalla. Esimerkiksi kauran ja rasvaa sisältävän rypsirehun syöttäminen lehmille vähentää metaanin muodostumista 5–15 prosenttia ruokinnan lähtötasosta riippuen.
Suurempi vähennys voidaan saada tulevina vuosina aikaan rehun lisäaineilla, kuten hollantilaisen biotekniikkayhtiö DSM:n kehittämällä Bovaer®-valmisteella, joka sisältää 3-nitrooxypropanolia (3-NOP). Euroopan unioni on jo hyväksynyt myyntiluvan Bovaer®-rehun lisäaineelle pötsin metaanipäästöjen vähentämiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että Bovaer® vähentää lehmien metaanin eritystä 30 prosentilla ja lihakarjan metaanin eritystä 45 prosentilla. Myös Valio on pilotoinut onnistuneesti 3-NOP:in vaikutuksia käytännössä kolmella maatilalla, ja kevään 2023 aikana valmistetta pilotoidaan 24 valiolaisella maitotilalla noin 3 100 lypsylehmällä.
Monia keinoja
Frank Mitloehnerin mukaan toinen vaikuttava tapa vähentää metaanipäästöjä on karjanjalostus.
”Eläinyksilöiden välillä voi olla eroja metaaninerityksen suhteen, ja metaanin määrää per maitolitra voidaan vähentää nautojen rehuhyötysuhdetta jalostamalla.”
Myös lehmien elinikäistuotoksen paraneminen vähentää metaanipäästöjä. Kun kaikki edellä mainitut metaanin vähentämiskeinot otetaan käyttöön, on metaanipäästöt mahdollista vähentää lähes puoleen tuotettua maitokiloa kohden seuraavan 15 vuoden aikana.
Professori Mitloehner kehottaa hyödyntämään lannan metaanin mahdollisimman hyvin, sillä uusiutuville biopolttoaineille on kasvavaa kysyntää. Esimerkiksi väki- ja autorikkaassa Kaliforniassa maidontuottaja saa yhden lehmän maidosta reilun 3 000 dollarin ja yhden lehmän biokaasusta vajaan 2 000 dollaria vuositulon. Biokaasun arvo lähestyy jo maidon arvoa.
Mitloehner kannustaa meitä kaikkia ruokaketjussa toimivia kertomaan muille, kuinka luonnon kiertokulku ruoantuotannossa toimii.
”Olemme olleet hieman huonoja viestijöitä. Olemme hyviä tuottamaan ruokaa, mutta huonoja kertomaan siitä kuluttajille ja päätöksentekijöille. Tässä me kaikki voimme parantaa. Kertomalla faktoja esimerkiksi metaanista saamme myös paremman hyväksyttävyyden kotieläintuotannolle”, Mitloehner uskoo.
Mitä mieltä metaanista?
Kysyimme kolmelta Osuuskunta Pohjolan Maidon Kalajoen Huippuseminaariin osallistuneelta yrittäjältä, millaisia ajatuksia professori Frank Mitloehnerin esitys herätti.
Metaani kiertää
”Metaanin kiertoa kuvaava esitys oli hyvin myönteinen. Uutta oli se, että metaani pysyy koko ajan luonnon
kiertokulussa eikä jää ilmakehään pysyvästi. Amerikkalaiset ovat selvästi edelläkävijöitä näissä asioissa.
Me olemme panostaneet tilallamme tosissamme nurmenviljelyyn. Kaikki peltomme ovat nurmella, ja
ruokintaan käytettävä vilja ostetaan muualta. Nurmiseoksiin olemme ottaneet mukaan maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja.
Energiatehokkuutta lisäävinä toimenpiteinä asensimme viime vuonna aurinkopaneelit, ja lantakuiluista otetaan lämpö talteen. Rehujen lisäaineita olemme ilman muuta valmiita kokeilemaan. Maidon hiilijalanjälki tilallamme on tällä hetkellä 0,85 CO2e/kg EKM.
Avoinna uudelle
”Ensimmäistä kertaa tuli esille ja ymmärsin, että metaanin ja hiilen kierto ovat näin kokonaisvaltaisia asioita. Aikaisemmin on puhuttu vain siitä, että metaani on pahasta. Maitotilat ovat sitoneet hiiltä jo pitkään, joten on hienoa, että asiaa aletaan tarkentaa ja nostaa enemmän esiin.
Omalla tilallamme olemme pyrkineet lisäämään apilan osuutta ja sillä tavoin kasvattamaan hiilen sidontaa.
Syväjuurisia heinäkasveja, esimerkiksi ruokonataa, olemme käyttäneet jo aikaisemmin. Olemme kiinnostu-
neina valmiita kokeilemaan myös metaanipäästöjä vähentäviä rehun lisäaineita. Kaikelle uudelle pitää olla avoin, paikalleen ei saa jäädä.
Olemme osa ratkaisua
”Puhujalla oli hyvin optimistinen näkemys kotieläintuotannosta. Vahva tulevaisuudenusko ja optimismi on varsinkin meille nuorille, tilan jatkamisesta haaveileville, tärkeää. Me emme ole ongelma vaan osa ratkaisua.
Uutta oli se, että metaanilla on toinenkin, myönteisempi puoli. On hyvä huomata, että kun uutta tietoa saadaan, se otetaan käyttöön.
Nurmirehu on ehdottomasti Suomen etu. Kotitilalla olemme panostaneet etenkin pitkään laidunkauteen. Valio Carbo® ympäristölaskuri on hyvä tapa kiinnittää huomiota ympäristöpäästöihin. Rehujen lisäaineet ovat mielenkiintoinen, uusi asia. Niitä voisi ainakin kokeilla, jos hinta on järkevä.
