Miten Bovaer-lisäaineen käyttö sujui maitotilalla?
Kysyimme kahdelta 3-NOPin käytännön pilottiin osallistuneelta maitotilayrittäjältä, kuinka Bovaerin käyttö onnistui tilalla, ja millaisia vaikutuksia he havainnoivat.
Hannu Gröhn
Pasolan tila, Nurmes
Maitotilayrittäjä Gröhnillä on 125 lehmää ja noin 100 päätä nuorkarjaa. Kahden lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuosina 2011 ja 2020. Noin 200 hehtaarin peltoalasta 150 hehtaaria kasvaa nurmea ja loput viljaa.
Vastuullisuus on elinehto
”Tilamme lähti mukaan 3-NOP-pilottiin, koska olemme olleet aina kiinnostuneita uusista tuotantoa kehittävistä toimista. Pilotissa A-rehu täydensi lypsyapekivennäisen Bovaerilla ja Nautasuomi Oy toimitti sen tilalle. Käytännössä meille ei tullut lainkaan ylimääräistä työtä, koska lisäämme vastaavan jauheisen kivennäisen muutenkin apevaunuun täytön yhteydessä.
Pilotin ensimmäisen viikon aikana maidon pitoisuudet kävivät hetken aikaa alempana – ne kuitenkin tasaantuivat toisesta koeviikosta lähtien. Lehmät liikkuivat hyvin roboteilla, ja alun jälkeen maitomäärät kohosivat jopa hiukan normaalia paremmalle tasolle.
Tilallamme on käytössä seosrehuruokinta, ja apetta täydennetään säilörehuanalyysin perusteella murskeviljalla, rypsillä, kivennäisillä ja vitamiineilla. Lypsyroboteilla lehmät saavat täysrehun. Olemme valmiita käyttämään Bovaeria jatkossa, koska se oli helppoa ja tuo ilmastohyötyjä. Toivomme, että lisäkustannus saataisiin katettua niin, ettei se jäisi tilojen maksettavaksi.
Maatilayritysten ja elintarviketeollisuuden tulee toimia ilmastotoimissa vastuullisesti. Tiedostamme myös, että asiakkaamme ja kuluttajat pohtivat ympäristöteemaa.
Tulevaisuudessa myös pankit voivat alkaa arvioida maatilojen riskiprofiileja vastuullisuuden ja ilmastotoimenpiteiden perusteella. Näin on käynyt jo esimerkiksi Tanskassa.”
Harri Kärkkäinen
Rapakon tila, Kiuruvesi
Maitotilayrittäjä Kärkkäisellä on 140 lehmää ja sama määrä nuorkarjaa. Kahden lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuonna 2006 ja laajennettu 2019. Lypsyrobotteja on kaksi. Noin 140 hehtaarin peltoalasta suurin osa on säilörehunurmella. Jonkin verran tehdään myös kokoviljasäilörehua.
3-NOP:n käyttö oli vaivatonta
”Yhteiskunnassa puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, ja toki aihe kiinnostaa myös minua. En ollut kuullut 3-NOP:ista mitään, mutta kun sain tietää sen vähentävän ilmastopäästöjä, osallistuin mielelläni Valion pilottiin eli lähdin kokeilemaan metaania vähentävän lisäaineen käyttöä.
Meillä on pihattonavetassamme käytössä erillisruokinta ja väkirehukioskit. Bovaer lisättiin täysrehuun jo rehutehtaalla, ja lypsävät söivät rehut väkirehukioskeista.
Pilotti ei aiheuttanut ylimääräisiä hommia. Pidin vain huolta, että tiesin, milloin 3-NOP-annokset oli aloitettu, mille eläinryhmälle ne olivat menneet ja milloin annostelu lopetettiin. Pilotti kesti tilallamme noin kolme kuukautta.
Bovaer ei vaikuttanut tilalla maidontuotantoon tai lehmien vointiin. Rehukin maistui ja toimi normaaliin tapaan. Olen opiskellut maaperään ja pellon kasvukuntoon liittyviä asioita. Niillä on selkeä yhteys ilmastopäästöihin, ja ne tuovat myös taloudellista hyötyä satoisuuden muodossa.
Nurmiseoksillakin on merkitystä, sillä paremmat seokset voivat auttaa saamaan samalla lannoituksella paremman sadon. Nyt nurmissa on timoteitä, nurminataa, englannin raiheinää ja ruokonataa sekä satunnaisesti apilaa.
Olisin valmis käyttämään 3-NOP-lisäainetta enkä tarvitsisi siitä edes erityistä hyötyä, kunhan ilmasto hyötyy. Olisi hyvä, jos lisäaineen käytöstä ei tulisi ainakaan paljoa lisäkustannuksia. ”
3-NOP vähentää lehmien metaanipäästöjä
Uusi rehun lisäaine pienentää lehmän pötsissä syntyvän metaanin määrää jopa 30 prosenttia.
Teksti: Susanna Cygnel
Kuvat: Maitotilayrittäjien kotialbumit
