Miten toimin, jos tilalla todetaan Q-kuume?
Hanna Castro
Kehityspäällikkö Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys-palvelut
Valio Oy
Jos karjassasi todetaan Q-kuume tai jokin muu tarttuva tauti, ilmoita asiasta eläinlääkärille, osuuskunnan tuotantoasiantuntijalle sekä tilan eläinten kanssa kosketuksessa oleville ammatti-ihmisille kuten seminologille tai karja-autonkuljettajalle.
Q-kuume on Coxiella burnetii -bakteerin aiheuttama eläintauti, joka voi tarttua naudasta ihmiseen ja muihin eläimiin hengitysteitse tai suun kautta. Vasikka voi saada C. burnetii -tartunnan emästään kohdussa tai synnytyksen yhteydessä, kun vasikka nielee synnytyseritteitä. C. burnetii -bakteereita erittyy runsaasti tartuntaa kantavien nautojen synnytyseritteisiin ja vähemmissä määrin ulosteisiin, virtsaan ja maitoon. C. burnetii -bakteerin erittyminen maitoon on voimakkainta toisella lypsykaudella ja siihen voi liittyä piilevä utaretulehdus.
Nautojen C. burnetii -tartunnat ovat usein oireettomia, mutta tartuntaan voi myös liittyä hedelmällisyyden heikkenemistä ja luomisia. Oireetonkin eläin voi erittää bakteeria ympäristöön. C. burnetii -bakteerit ovat erittäin ympäristönkestäviä. Kun C. burnetiin saastuttamat synnytyseritteet kuivuvat, muodostuu ilmaan helposti pölyäviä aerosoleja, jotka tartuttavat muita eläimiä ja ihmisiä. Suojakäsineiden ja hengityssuojaimen käyttö on perusteltua synnytyseritteitä käsiteltäessä. Jälkeisten asiallinen hävittäminen ja poikimakarsinoiden huolellinen puhtaanapito ehkäisevät tartunnan leviämistä. Q-kuume ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tartunta ei johda rajoittaviin määräyksiin tai muihin viranomaisen velvoittamiin toimenpiteisiin.
Suomessa taudin esiintyvyys on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa
Ihmisillä Q-kuume ilmenee tyypillisesti flunssaa muistuttavana kuumetautina, joka ilmenee 2–3 viikkoa tartunnasta. Korkean kuumeen lisäksi oireina voi olla päänsärkyä, lihaskipuja, kurkkukipua, kuivaa yskää, rintakipua, pahoinvointia ja suolisto-oireita. Osalle sairastuneista kehittyy keuhkokuume. Suomessa todetut ihmisten C. burnetii -tartunnat ovat toistaiseksi olleet ulkomailta hankittuja. Yleensä tartunnan saanut ihminen on ollut läheisessä kontaktissa eläimeen. C. burnetii -tartunnan voi myös saada juomalla pastöroimatonta maitoa. Jos tilalla on todettu Q-kuume, on maito kuumennettava ennen sen käyttöä.
Pastöroituun maitoon ei liity tartuntavaaraa, sillä pastörointi tuhoaa C. burnetii -bakteerin. Koska kaikki Valion tuotteet ovat lämpökäsiteltyjä, voidaan tilan maito keräillä ja jalostaa normaalisti.
Suomessa ensimmäinen nautakarjan C. burnetii -tartunta todettiin vuonna 2008. Tauti on Suomessa edelleen harvinainen: Ruokaviraston vuonna 2018 toteuttamassa otantatutkimuksessa C. burnetiin esiintyvyys lypsykarjoissa oli alle 1 prosentti. Suomessa taudin esiintyvyys on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Maailmalla Q-kuumetta esiintyy lypsykarjoissa yleisesti. Suomen hyvän tautitilanteen ylläpitäminen on meidän jokaisen vastuulla. ETT:n ohjeistamaa ”48 tunnin sääntöä” on syytä noudattaa omien ulkomaanmatkojen ja ulkomaalaisten vierailijoiden tai työntekijöiden kohdalla. Märehtijöiden tuonnissa ETT antaa tarvittaessa lisäohjeita Q-kuumeen varalta.