Miten vastuullisuusohjelmaa hyödynnetään maitotiloilla?
Kysyimme kolmen maitotilan yrittäjiltä heidän kokemuksiaan alkutuotannon vastuullisuusohjelmasta. Entä mikä uudistuneessa ohjelmassa kiinnostaa?
JOHANNA VAKKAMÄKI
Vakkamäen tila, Vihti
Tilalla on 200 lehmää ja noin 100-päinen nuorkarja. Kolmen lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuonna 2019. Noin 270 hehtaarin peltoalasta suurin osa on nurmella ja loput viljaa.
Monimuotoisuus tärkeää
”Tilallamme oli jo ennen vastuullisuusohjelman uudistusta sen mukaisia toimepiteitä käytössä. Ohjelman kautta saimme tukea aiempiin päätöksiimme.
Toimenpiteistä erityistä iloa tuottivat monimuotoisuusala, ja sen ansiosta lisääntyneet pörriäismäärät sekä umpi- ja lypsylehmien laiduntamisen myötä nähtävä lehmien riemu. Oli helppo löytää sopivia toimenpiteitä tilallemme. Sopivan siemenseoksen valintaa joutui hetken miettimään, mutta käytännön toteutus onnistui helposti.
Tulevaisuudessa kiinnostaisi perustaa monivuotinen monimuotoisuusala ja ennallistaa vanhaa hakamaata. Haluan edistää luonnon monimuotoisuutta hyvillä viljelykäytännöillä ja antamalla eläinten laiduntaa.”
Kalle Holkeri
Hiidenmäen tila, Salo, Pertteli Tilalla on noin 155 lypsävän ja kolmen lypsyrobotin pihatto. Uusi pihatto valmistui vuonna 2017. Viljeltynä on noin 232 hehtaaria, joista nurmella 105, loput viljalla. Tilalla yrittäjän lisäksi kaksi palkattua työntekijää.
Kuluttajien ehdoilla
”Hiidenmäen tilalla eläimet ovat ulkoilleet ja laiduntaneet koko tilan historian ajan, mutta uudesta pihatosta lypsävät pääsivät jaloittelulaitumelle ensimmäistä kertaa viime kesänä. Vasikat ja hiehot laiduntavat omilla tai yhteistyötilojen perinnebiotoopeilla tai muilla laidunalueilla.
Maitotilayrittäjien on toimittava osin kuluttajien ehdoilla. Jos eläinten laidunnus ja ulkoilu on kuluttajien toiveissa, miksi emme toimisi niin tilusrakenteen sallimissa rajoissa.
Laidunnus ja ulkoilu ovat lisänneet kuluja ja työtä. High tensile -aita on pitänyt lypsävät hyvin lankojen sisällä, mutta laidunpaineen takia pitkä laidunkujanne vaatii perustusten parantelua. Hyöty näkyy vastaavasti esimerkiksi eläinten parantuneena sorkkaterveytenä.”
Jani Härkänen ja Anna-Maria Valkeapää
Kosolan tila, Savonlinna Tilalla on 140 lehmää ja noin 160 päätä nuorkarjaa, osa lihanautoja. Kahden lypsyrobotin pihatto valmistui vuonna 2015. Viljeltynä on 330 hehtaaria, joista 130 nurmella ja loput viljalla tai monimuotoisuus- ja riistapeltoina.
Oman toiminnan hiomista
”Olemme olleet mukana hiilikreditti-pilotissa vuodesta 2020. Monet hiiliviljelytoimista olivat käytössä jo ennen pilottia ja uudistettua vastuullisuusohjelmaa. Olemme hioneet toimintaamme pilotin avulla. Esimerkiksi niittokorkeus tarkistettiin, ja nurmiseokset ovat nyt monipuolisempia. Pelto on yleensä nurmella 3-4 vuotta, välissä vain yksi viljavuosi. Periaatteenamme on, että lohkolla ei olisi yksivuotisia kasveja peräkkäisinä vuosina. Olemme ottaneet käyttöön kerääjäkasvit.
Vastuullisuusohjelman toimet on ollut helppo ottaa käyttöön. Suunnitteluvaihe on tuottanut lisää työtä, kun on mietitty esimerkiksi, mitä toimenpiteitä voi toteuttaa milläkin peltolohkolla. Tulevaisuuden suunnitelmissa on perustaa eläimille jaloittelutarha.”
