Nännikumi lypsyn vauhdittajana
Kehityspäällikkö, Valio Lypsy-palvelut
Valio Oy
Kansainvälisessä nännikumiseminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten nännikumi voi ehkäistä utaretulehdusta.
Nännikumilla on käytännön merkitystä maitotilan jokapäiväiseen toimintaan. Se vaikuttaa huomattavasti siihen, miten vedin reagoi lypsykoneen alipaineen aiheuttamaan rasitukseen ja sitä kautta lypsyn onnistumiseen. Nännikumi vaikuttaa myös siihen, minkälaiseksi utareterveysriskiksi lypsy muodostuu.
NMSM on pohjoismaisten meijerijärjestöjen yhteistyöelin maidon laatuasioissa. Sen alainen tekniikkatyöryhmä ja Seges järjestivät helmikuun alussa kansainvälisen nännikumiseminaarin Kööpenhaminassa.
Seminaariin osallistui 135 alan asiantuntijaa 17 eri maasta.
Seminaarin aloituspuheenvuorossa tanskalainen tutkija Morten Dam Rasmussen kävi läpi lypsykoneen vaikutusta lehmän utareterveyteen.
Lypsykone voi siirtää utaretulehdusbakteereja lehmältä toiselle ja myös siirtää bakteereja lypsimen kautta neljänneksestä toiseen. Lypsykoneen alipaine voi aiheuttaa vetimen verenkiertohäiriöitä, jolloin vedin paisuu, maidonvirtaus hidastuu ja vetimen puolustusmekanismit utaretulehduksia vastaan voivat heikentyä.
Lypsykoneen aikaansaamat alipaine-erot voivat siirtää bakteereja vedinkanavan kautta vedinkammioon. Nännikumi kohdistaa vetimen päähän hierontaa, millä on merkitystä vedinkanavan keratiinin poistossa.
Ulrik Sander Nielsen kertoi, että Suomen, Ruotsin ja Tanskan jalostusarvostelutiedoista on nähtävissä pienten vetimien yhteys suurempaan lypsynopeuteen, parempaan utareterveyteen ja lehmän parempaan kestävyyteen. Taloudellisesti olisi siis järkevää jalostaa pienempiä vetimiä, mutta pienien vetimien lypsyongelmat ovat jarruttaneet tätä kehitystä. Jalostusjärjestöt toivovat nännikumimalleja, jotka soveltuvat pienten vetimien lypsyyn.
Irlantilainen tutkija John Upton on tutkinut lypsykoneen eri asetusarvojen vaikutusta maidon virtaukseen ja vetimen turpoamiseen. Lypsykoneen alipaine voi heikentää vetimen verenkiertoa. Jatkuva alipaine kerryttää vetimen kudokseen nestettä.
Verenkiertohäiriöt näkyvät muun muassa vetimen värimuutoksina ja turpoamisena.
Tykytyksen ja nännikumin hieronnan tehtävänä on mahdollistaa verenkierron toiminta. Jos vetimen pää turpoaa, se turpoaa ensiksi ulospäin niin paljon kuin iho antaa myöten ja tämän jälkeen sisäänpäin, jolloin vedinkanavan halkaisija pienenee. Pienempi vedinkanavan halkaisija tarkoittaa hitaampaa maidonvirtausta. Tykytyksen d-vaiheen (hierontavaihe) pituuden ei Uptonin tutkimusten mukaan tulisi olla lyhyempi kuin 150 millisekuntia.
Valio Alkutuotannon neuvontapäällikkö Esa Manninen esitteli kehittämäänsä mittaustapaa, jonka avulla voidaan kuvata, miten eri nännikumimallit hierovat eripituisia vetimiä. Mittaus tuo muun muassa esille, miten kriittinen nännikumin kauluksen korkeus on, kun lypsetään lyhyitä vetimiä.
Valiolaisessa neuvonnassa näitä mittaustuloksia käytetään nännikumivalinnan tukena.
Ian Ohnstad kävi läpi käytännön nännikumivalintaa ja vetimen kuntoon liittyvää ongelmanratkaisua. Nännikumin valinta on aina kompromissi. Sama malli ei voi olla hyvä kaikissa ominaisuuksissa. On päätettävä, mitä ominaisuuksia halutaan painottaa.
Karjan vetimien koko ja malli tulee tietää, jotta voidaan valita oikean kokoinen nännikumi. Sopiva nännikumin sukan halkaisija on noin 1 millimetriä pienempi kuin esikäsitellyn vetimen halkaisija ja vetimestä vähintään 25 millimetriä tulee ylettyä nännikumin sukkaosan, jossa se saa hierontaa.
Lypsykoneen säädöissä on huomioitava, että nännikumin valinta, tykytyksen säädöt ja alipainetason säätö ovat yhteydessä toisiinsa. Säätöjä tehdessä on tiedettävä, mitä tekee. Muutosten vaikutuksia on seurattava katsomalla vedinten kuntoa heti lypsimen irrotuksen jälkeen.
