Nousevan energian hinta haastaa

Viime syksyn ennennäkemättömän hintapiikin jälkeen energian pörssihinnat ovat tasaantuneet ja osin laskeneetkin, mutta edelleen olemme varsin korkealla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Syitä hinnannousuun on monia kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta normaalia vähäsateisempaan vuoteen. Maakaasun kohdalla vähenevät toimitukset Venäjältä ovat nostaneet hinnan hyvin korkealle. Päästöoikeuksien hinnannousu taas on lisännyt maakaasun käyttöä lämmöntuotannossa.

Nousseet energiakustannukset ovat yksi päätekijä poikkeuksellisen korkeaan inflaatioon EU:n alueella. Korkeilla maakaasun ja päästöoikeuksien hinnoilla voi olla pitkäaikainen, jopa järisyttävä vaikutus ruoantuotantoon. Maakaasun kallistuminen on lähes kolminkertaistanut lannoitteiden hinnat. Kuulemme jopa arvioita, että osa lannoitetehtaista voisi sulkeutua tämän takia, mikä johtaisi lannoitteiden saatavuuden vaikeutumiseen ja sitä myötä peltojen satotasojen laskuun ja viljan hinnan entistäkin kovempaan nousuun.

Lannoitteiden hintataso tuskin laskee merkittävästi lähiaikoina. Kotieläintiloille tämä tarkoittaa, että karjalannan ravinteiden suhteellinen ja absoluuttinen arvo nousee. Lannan ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen kannattaa siis panostaa entistä enemmän. Lannan prosessointi biokaasuksi parantaa lannoitusarvoa varsinkin typen osalta merkittävästi. Lannan tai biokaasulaitoksen rejektin separointi taas helpottaa typpi- ja fosforilannoituksen kohdistamista viljelylohkojen ravinnetason ja viljeltävän kasvin mukaan paremmin. Kun tähän lisätään vielä biokaasun arvonnousu erityisesti liikenteessä ja mahdollisuus tuottaa lannasta kuivikkeita, on lannan kokonaisarvon nousu merkittävä. Lanta onkin jatkossa entistä arvokkaampi raaka-aine.

Sähkön pörssihinnan nousu aiheuttaa lisäkustannuksia sekä teollisuudessa että alkutuotannossa. Pidemmällä aikavälillä myös kiinteähintaisilla sopimuksilla ostettu sähkö kallistuu. Monet maitotilat miettivätkin, voiko oman sähköntuotannon avulla suojautua sähkömarkkinan hintariskeiltä. Käytännön vaihtoehdot ovat biokaasulaitoksen raakakaasun hyödyntäminen tai aurinkopaneelien avulla tuotettu sähkö omaan käyttöön. Näiden investointien takaisinmaksuaika on ollut tähän saakka 10 vuoden molemmin puolin, mutta kohonnut sähkön hinta ja maatilojen energiainvestointituet lyhentävät takaisinmaksuaikaa.

Ilmastotalkoissa kaikilla toimialoilla on viimeisen parin vuoden aikana tehty vähähiilisyystiekarttoja, joiden yhteinen nimittäjä on halpa ja päästötön sähkö. Tämä pätee ainakin teollisuudessa ja liikenteessä, mutta visioidaan sitä ruoantuotantoonkin. Realistista tai ei, monet pitävät solumaataloutta ratkaisuna ruoantuotannon saatavuus- ja kestävyysongelmiin. Mutta silloin saattaa unohtua, että tämä olisi mahdollista vain, jos päästötöntä sähköä olisi halvalla saatavissa. Sama pätee vetytalouteen. Vedyn valmistaminen elektrolyysillä vedestä on jo vanha keksintö, mutta ilman päästötöntä sähköä se ei ilmastotalkoissa auta. Nouseva energian hinta ja lisääntyvä sähkön kysyntä haastavat teollisuuden alat ja ilmastotyön.