Nuori yrittäjä sukupolvien ketjussa
Eero Parkkari on päättänyt jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä maitotilayrittäjänä. Sukupolvenvaihdos tehdään kaikessa rauhassa seuraavien vuosien aikana.
Jalasjärveläinen Eero Parkkari, 21, työskentelee täyspäiväisesti vanhempiensa maitotilalla Kurikassa. Takana ovat kolmivuotiset opinnot Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa ja asepalvelus Porin prikaatissa, Niinisalossa. Nyt on aika omistautua tilan hoitoon.
Eeron vastuulle kuuluu eläinten ruokinta ja karsinoiden kuivittaminen tilan työntekijöiden kanssa. Myös peltotyöt ja koneiden korjaus sekä huolto ovat yhä enemmän hänen vastuullaan.
”Vanhempani vastaavat tilasta, jossa on kymmenen työntekijää ja satunnaisia harjoittelijoita. Heidän kokemuksensa on tärkeää. Isältä kysyn paljon etenkin koneisiin liittyvissä asioissa. Peltopuolella olen jo saanut enemmän vastuuta”, Eero kuvailee työnjakoa.
MAIKAU OY, Kurikka
Pellot: Nurmiviljelyssä 300 ha, viljaviljelyssä 125 ha.
Navetta: Asemalypsypihatto vuodelta 2004, laajennus 2009 ja 2014.
Eläimet: Noin 400 lypsävää, nuorkarjaa 280, rotuina holstein (80 %), lisäksi ayrshire, jersey ja brown swiss.
Maitoa meijeriin: Tavoitteena 4 miljoonaa litraa vuodessa. Keskituotos 11 000 kg/lehmä EKM kg.
Maidon hiilijalanjälki: 1–1,2 kg CO₂e/kg EKM
Sukupolvenvaihdos kaikessa rauhassa
Eero Parkkari on päättänyt jatkaa maitotilayrittäjänä vanhempiensa jälkeen. Sukupolvenvaihdosta ei ole vielä tehty, mutta se on jo mielessä.
Parkkarin tila yhtiöitettiin vuonna 2011, jolloin siitä tuli Maikau Oy. Osakeyhtiössä sukupolvenvaihdos on omanlaisensa prosessi; Eero arvioi, että siirtymävaihe kestää viisi vuotta. Sinä aikana hän ostaa osakkeita vanhemmiltaan järkevän aikataulun mukaisesti.
Tilalla on pitkät perinteet Parkkarin suvussa. Eeron vanhemmat ottivat tilan haltuunsa vuonna 2003 isän vanhemmilta. Eero toivoo, että vanhemmat ovat mukana vielä sukupolven vaihdoksen jälkeenkin, sillä tila on iso ja sen koko toiminnan hallitseminen vie varmasti aikansa.
Eerosta tulee sukupolvenvaihdoksen jälkeen myös esihenkilö, mutta ei näe roolissa sen kummempaa.
”Haluan esimiehenä olla ihminen ihmiselle ja kohdella työntekijöitä niin kuin haluan itseäni kohdeltavan. Meillä on hyviä työntekijöitä, ja heistä kannattaa pitää hyvää huolta.”
Tietysti maitotilayrittäjäksi
Eero on pienestä pitäen osallistunut tilan arkeen ja nähnyt sen kasvun. Kymmenvuotiaana hän alkoi tehdä askareita navetassa ja traktorikortin saatuaan pääsi myös peltotöihin.
Kun vanhemmat ottivat tilan hoitoonsa, eläimiä oli noin viisikymmentä. Nyt niitä on lähes 700. Eeron tavoitteena on kehittää tilan toimintaa vanhempiensa esimerkin mukaisesti ja kasvattaa lehmämäärää edelleen.
”Tarkoituksena on laajentaa tiloja ja parantaa tuotantoa. Lypsyasemamme kapasiteetti on jo äärimmillään, mutta suunnitelmissa on kehittää sitäkin puolta”, hän sanoo.
Eerolla on realistinen kuva maitotilayrittäjän arjesta, vaatimuksista ja tarpeista.
”Vertaistuki on tärkeää tällä alalla. Lisäksi hyvät verkostot, kuten koneurakoitsijat ja rakennusmiehet, auttavat paljon. Uuden oppiminen vanhemmilta ja alan ammattilaisilta on ollut minulle arvokasta”, hän kiittää.
Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?
”Valion omistaminen tuo vakautta ja antaa vaikutusmahdollisuuksia. Omistajana voi hakeutua edustajistoon, jossa myös isäni on ollut mukana.”
Tukea nuorten maitotilayrittäjien koulutusohjelmasta
Maatalousyrittäjyys vaatii monipuolista osaamista, mutta Eero kokee olevansa valmis haasteisiin. Hänen vahvuuksiaan ovat hyvä stressinsietokyky ja ongelmanratkaisutaidot.
”Ongelmia kuten koneiden rikkoutumisia tulee päivittäin, mutta ne pitää vain ratkaista.
Karjanhoidon kokonaisuuden hallintaa minun täytyy vielä oppia vanhemmiltani”, Eero pohtii.
Lisää tukea on tarjolla maaliskuussa alkaneessa Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelmassa, jonne Eero on ilmoittautunut. Kyseessä on Valion ja osuuskuntien yhdessä järjestämä uusi koulutusohjelma nuorille maitotilayrittäjille.
”Odotan oppivani yrittäjyyttä ylipäänsä ja tutustuvani koulutuksessa uusiin ihmisiin sekä laajentavani verkostoani.”
Arjen lomassa Eero löytää myös tilaa vapaa-ajalle. Hän viettää aikaa kavereidensa kanssa ja syksyisin metsästää hirvieläimiä.
Maikaun tila
Yrittäjät:
Äiti Mari Parkkari ja isä Markku Parkkari toimivat vielä tilan yrittäjinä. Perheeseen kuuluvat Eeron lisäksi myös pikkusiskot Emma ja Ella.
Mitkä on tilanne vahvuudet?
Tilaa on laajennettu hallitusti ja kasvua tehty vaiheittain, eikä kerralla liian isosti. Lisäksi meillä on hyvä työvoima ja luotettavat yhteistyökumppanit tukemassa.
Mistä saat voimaa työhön?
Onnistumiset antavat voimaa erityisesti silloin, kun olen ratkaissut jonkin hankalan tilanteen. Välillä pienikin edistysaskel voi lisätä paljon motivaatiota jatkaa.
Millaisia haasteita olet kohdannut?
Tilan suurin vastoinkäyminen oli vuonna 2019 sattunut tulipalo, jossa rehuvarasto ja pyöräkuormaaja tuhoutuivat. Oli pakko rakentaa uusi rehuvarasto ja hankkia uusi pyöräkone, mutta siitäkin selvittiin.
Mistä haaveilet?
Olen haaveillut pienestä asti siitä, että saan jatkaa vanhempieni työtä ja kehittää tilaa edelleen.
Terveiset muille tilallisille?
Toivotan kaikille onnea ja menestystä. Ruokaa tarvitaan jatkossakin, ja työllämme on suuri merkitys!
Teksti: Susanna Cygnel
