Nupoutuskipu pois

On tärkeää, että eläimen kipua lievitetään mahdollisimman tehokkaasti, ja yhä useammat ihmiset pitävät kivun hoitamista tärkeänä.

Nupoutettavat vasikat esimerkiksi on aina lääkittävä. Nupoutus on yleinen ja kivulias toimenpide, joten se on hyvä esimerkki toimenpiteiden naudoille aiheuttamasta kivusta. Nupoutuskipua hoidetaan rauhoittein, puuduttein ja tulehduskipulääkkein. Usean lääkkeen yhdistelmällä ja hoitamalla kipua jo ennen kivuliaan asian tekemistä, saadaan aikaan mahdollisimman tehokas kivunlievitys.

Lääkkeillä voidaan hoitaa myös loukkaantumisista ja sairauksista aiheutuvaa kipua. Lisäksi eläinten kokemaa kipua ja epämukavuutta voidaan vähentää muutenkin; sairauksien hoidon nopea aloittaminen, hyvä hoito ja olosuhteet sekä turvallisuuden tunne antavat eläimille parhaat mahdollisuudet toipumiseen.

Kipuaisti on kaikille eläimille tärkeä suojamekanismi. Se voidaan määritellä epämiellyttäväksi tuntemukseksi, johon liittyy tietoisuus elimistöä uhkaavasta vaarasta.

Kivusta kärsivän naudan stressihormonien pitoisuudet veressä nousevat, sydämen syke kiihtyy ja hengitys muuttuu nopeaksi sekä pinnalliseksi. Eläin voi varoa liikkumasta tai liikkua epänormaalisti, aristaa kipeää kohtaa ja maata epänormaaleissa asennoissa sekä makailla normaalia enemmän tai vähemmän kivun sijainnin mukaan.

Epänormaalit seisoma-asennot voivat kertoa kivusta, samoin eristäytyminen laumasta. Kivusta kärsivä vasikka ei esimerkiksi välttämättä leiki muiden mukana. Äkillinen ontuminen on lähes poikkeuksetta merkki kivusta raajassa.

Ilman kivunlievitystä nupoutetut vasikat vastustavat toimenpidettä voimakkaasti. Ne potkivat, ääntelevät ja yrittävät paeta. Toimenpiteen jälkeen kivusta kertovat nupoutuskohdan aristaminen, pään ja korvien ravistelu, paikallaan seisominen, hännän heiluttaminen, apaattinen olemus ja pään hankaaminen.

Myös leikki vähenee. Lisäksi kipu aiheuttaa levottomuutta ja vaikuttaa vasikoiden makuuaikaan ja uneen.

Rauhoitus vähentää käsittelyn, lääkitsemisen ja itse nupoutuksen aiheuttamaa stressiä sekä helpottaa paikallispuudutuksen tekemistä. Myös muistijälki, jonka toimenpide aiheuttaa vasikalle, hämärtyy.

Rauhoitteilla on myös vähäistä lyhytaikaista kipua lievittävää vaikutusta. Rauhoitettu vasikka muuttuu uneliaaksi, käy makuulle sekä reagoi ympäristöön ja käsittelyyn vähemmän kuin ilman rauhoitusta.

Rauhoituksen syvyys, kesto ja toipumiseen tarvittava aika vaihtelevat käytetyn annoksen mukaan. Aikuisille naudoille annetaan rauhoitetta ennen leikkauksia vain vähän, jotta eläin jää seisomaan.

Heräävä vasikka alkaa liikehtiä, nousee ylös ja on uneliaan oloinen. Se voi riiputtaa päätään ja olla hieman sekavan näköinen. Yleensä vasikka on hetken jalkeilla ja käy taas makuulle. Se saattaa nukahtaa vielä toviksi.

Oikein käytettyinä rauhoitteet ovat naudoille turvallisia. Rauhoitetut vasikat kuitenkin kylmettyvät helposti, mikä on pidettävä mielessä. Rauhoitetun eläimen lihakset eivät tuota lämpöä, aineenvaihdunta hidastuu ja lääkeaine vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmään. Lisäksi vasikoilla on paljon lämpöä haihduttavaa pinta-alaa suhteessa elopainoon ja vain vähän eristävää rasvakudosta. Kylmä ympäristö, veto sekä kuivittamaton ja märkä alusta lisäävät lämmönhukkaa.

Kylmettyminen aiheuttaa turhaa stressiä, viivästyttää heräämistä ja altistaa vasikat ripuleille sekä hengitystietulehduksille, joten sitä pitää välttää. Siksi rauhoituksen kesto kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä ja kiinnittää olosuhteisiin huomiota.

Jos tilan vasikat sairastelevat nupoutuksen jälkeen, asiaa selvitetään mittaamalla ruumiinlämpöjä ennen rauhoitusta, rauhoituksen aikana ja sen jälkeen. Jos vasikoiden ruumiinlämpöjen havaitaan laskevan paljon, asia kannattaa korjata muuttamalla olosuhteita ja tarjoamalla lisälämpöä.

Runsas maitojuotto nupoutusta edeltävinä päivinä parantaa vasikoiden kykyä säädellä ruumiinlämpöään rauhoituksen aikana.

Paikallispuudute on tärkein nupoutuskivun hoitoon käytettävä lääke, sillä oikein puudutettu kohta ei tunne kipua nupoutuksen aikana.

Puudutus kannattaa tehdä rauhoitetulle vasikalle. Puudutetta pistetään sekä sarvea hermottavan hermon että sarvenaiheen ympärille nahan alle. Ennen nupoutusta puudutuksen teho testataan varovasti pistelemällä neulalla aiottuun polttokohtaan. Puudutteen vaikutus kestää noin 45 minuuttia.

Puuduttaminen on tärkeä osa kivun hoitoa myös erilaisten leikkausten aikana. Lisäksi epiduraalipuudutus hoitaa lantion alueen kipuja esimerkiksi vaikean poikimisen aikana. Puudutteita ja rauhoitteita saavat käyttää vain eläinlääkärit.

Tulehduskipulääkkeet lievittävät tehokkaasti kipua, joka syntyy nupoutuskohdan ympärille syntyvästä tulehdusreaktiosta. Yksi annos tulehduskipulääkettä ennen nupoutusta lievittää kipua lääkkeen mukaan 12 – 48 tuntia.

Nupoutuskivun tiedetään kestävän ainakin kolmesta viiteen päivää, joten vasikat hyötyvät kipulääkityksestä myös toimenpiteen jälkeen.

Tulehduskipulääkkeitä voivat antaa myös omistajat, ja saatavilla on myös suun kautta annettavia valmisteita.

Nupoutuskivun lisäksi tulehduskipulääkkeillä voidaan lievittää vammoihin, haavoihin ja erilaisiin tulehduksiin liittyvää kipua.

Tulehduskipulääkkeet ovat reseptilääkkeitä ja niiden oikea annostelu, kuurin suositeltava pituus sekä haittavaikutukset vaihtelevat lääkkeen mukaan. Siksi eläimen hoidosta täytyy aina sopia yhdessä eläinlääkärin kanssa.

Lue artikkeli utaretulehduskivun hoidosta

Kuva: Ann-Helena Hokkanen