Nurmipienryhmän oppeja

Suupohjan nurmipienryhmä on kokoontunut syksyisen nurmipellon havainnointiin. Kuva: Sari Perälä

Osuuskunta Maitosuomen nurmi- ja ruokintapienryhmiä on pyöritetty Maitoakatemian puitteissa pari vuotta. Tänä aikana on toiminut seitsemän nurmipienryhmää, joissa on ollut mukana 67 eri tilaa ja lisäksi on toiminut kuusi ruokintaryhmää, joihin on osallistunut 45 eri tilaa.

Nurmipienryhmien tavoitteena on nurmentuotannon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Ensimmäisessä kokoontumisessa kartoitettiin tilojen lähtötilanne ja ryhmäläisten tarpeita nurmenviljelyn kehittämisessä. Kokoontumisia on ollut pienryhmätiloissa ja nurmipelloilla sekä rehusiiloilla.

Jukka Luoma Kauhajoelta on ollut alusta asti mukana Suupohjan nurmipienryhmän toiminnassa. Suupohjan nurmiryhmä on ollut aktiivinen ja ryhmä on halunnut kokoontua edelleen muutaman kerran vuodessa, vaikka varsinainen pienryhmäkoulutusohjelma on jo päättynyt.

Luomaa innosti nurmiryhmään mukaan kiinnostus lehmille syötettävän rehun laadusta. Säilörehun laatu näkyy heti navetassa:

”Jos laatu ei ole priimaa, niin lehmät vain pyörittävät rehua ja lypsyrobotin kierto häiriintyy. Paljon vähemmän tarvitsee tehdä töitä navetassa, kun rehu on kunnollista”, Luoma sanoo.

Tilan nurmipinta-ala on pienehkö suhteessa eläinmäärään, joten pelloilta pitää saada hyvä sato.

Satotasoja ei ole aikaisemmin mitattu, vaan ennen on riittänyt, kun siilot ovat olleet täynnä rehua. Nurmiryhmästä on saanut vinkkejä satotason kartoittamiseen. Esimerkiksi alkukesän nurmikokoontumisen yhteydessä mitattiin sen hetkinen nurmen satotaso, joka näytti 2700 kg ka/ha.

Nurmien havainnointi on koettu Luoman tilalla erityisen mielenkiintoiseksi. Aikaisemman käytännön mukaan nurmi on lannoitettu keväällä, ja kesällä siilolla on todettu mitä tuli korjattua.

Nurmiryhmässä on opittu, että nurmipeltoon pitää ”sukeltaa” nurmen juurelle ja tehdä havaintoja pintaa syvemmältä. Eri kasvilajeja ei välttämättä keväällä löydä muuta kuin tutkimalla nurmikasvustoa tarkemmin.

Nurmen tiheyden havainnointi kehikon avulla on myös tullut tilan käytännöksi.

Luoman tilalla on aloitettu nurmien täydennyskylvö nurmiryhmäläisten hyvien kokemusten innoittamana. Nykyisin tilalla täydennyskylvetään kaikki ensimmäisen vuoden nurmikasvustot. Kuoppiakin tilan pelloilla on kaivettu, sillä maan tiivistymiset sekä maalajin merkitys kasvulle saadaan kaivamalla selville.

Myös nurmen juurimassa on yllättänyt − hyvä kasvusto maan päällä tarkoittaa myös runsasta juurimassaa.

Luoman mukaan apilasta on ollut kiinnostavaa löytää juurinystyröitä.

Luoma kertoo, että nurmiryhmän myötä kiinnostus eri nurmilajeihin ja erityisesti lajikkeisiin on kasvanut.

”Nyt osataan miettiä jo eri lajikkeiden kehitysrytmiä ja nurmen sulavuuden laskunopeutta”, hän sanoo.

Tilalla käytetään pääasiassa valmiita nurmiseoksia, mutta viimeisen vuoden aikana seokseen on haettu lisää monipuolisuutta. Puna-apila on mukana kaikilla nurmilohkoilla ja joissain on myös valko-apilaa. Nurmi perustetaan suojaviljaan.

”Nurmiryhmän innoittamana oli ajatus tänä vuonna korjata perustettavien nurmilohkojen vilja kokoviljasäilörehuksi umpilehmille ja hiehoille. Ensimmäisestä rehusadosta tuli kuitenkin niin hyvä, että siilot täyttyivät ja kokeilu jätettiin yhteen pieneen lohkoon”, Luoma kertoo.

Nyt tilalla seurataan, miten aikaisempi suojaviljan korjuu vaikutti nurmen kasvuun ja tuleviin satoihin.

Nurmiryhmissä on perehdytty myös säilörehun tuotantokustannuksiin. Luoman tilalla urakoitsija korjaa säilörehun. Se nostaa hieman kustannuksia, mutta rehunteko on todettu erittäin helpoksi. Rehuntekoon menee noin 6−8 tuntia/satokerta. Luoma on itse siilolla polkemassa, mutta kaiken muun tekee urakoitsija. Tilalla keskitytään rehunteon aikaan ydintoimintaan eli maidontuotantoon.

”On ollut mukavaa, että oma vireys on pysynyt hyvänä, kun ei tarvitse yötä päivää olla rehunteossa”, Luoma kiittelee.

Nurmiryhmä on myös sosiaalinen tapahtuma.

”Nurmiryhmässä on ollut mukavaa porukkaa ja hyvä yhteishenki. Kaikkia näitä ihmisiä ei välttämättä tapaa muualla,” Luoma toteaa.

Nurmipeltoja tulee nykyään havainnoitua tarkemmin. Jukka ja Virpi toteavat puna-apilan olevan hyvässä kasvussa.