Päämäärä selkeäksi maitotilayrityksessä
Johtamisopas tähdentää, että strategia on välttämätön työkalu maitotilayrityksen toiminnan suunnittelussa.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) yliopettajat saivat keväällä valmiiksi käsikirjan, joka havainnollisesti ja askel askeleelta opastaa maitotilayrittäjiä oman yrityksensä strategiseen johtamiseen. Esa Kotala pistäytyi jututtamassa kirjan tekijöitä.
Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja ei syntynyt tutkijakammioiden rauhassa, vaan sen takana on useiden maitotilallisten yhteistyö ja paneutuminen. Kotala oli yksi hankkeen taustavoimista. Hän pyytää Matti Ryhästä ja Margit Närvää aluksi kertomaan, miten projekti alkoi ja eteni.
”Lähtökohtana oli maatalousyrittäjien tarve saada apuvälineitä johtamiseen”, Ryhänen kertoo.
”Heille tarjottava koulutus ja neuvonta ovat edelleen pitkälti prosesseihin liittyvää, ruokintaa ja kasvinviljelyä, vaikka maitotilayrittäjät ovat pitkään kaivanneet neuvontaa nimenomaan johtamisessa ja talousasioissa.”
Projektia olivat kätilöimässä myös Eero Isomaa MTK:n maitovaliokunnasta, Mauri Penttilä Maitovaltuuskunnasta sekä Jarno Kämäräinen ja Ilpo Lukkarinen Osuuskunta Maitosuomesta. Projekti eteni eri kehitys- ja tutkimushankkeina, joihin osallistui myös professori Timo Sipiläinen Helsingin yliopistosta.
KUVA: Maitotilayrittäjän tulee analysoida toimintaympäristöään jatkuvasti ja toimintaansa on oltava valmis muuttamaan tarvittaessa, sanoo yliopettaja Margit Närvä.
”Hankkeessa kartoitettiin maitotilayrityksien johtamisen nykytilaa ja mietittiin, millaista sen pitäisi olla. Haastattelimme 40 maitotilayrittäjää ja 12 maitotilojen kanssa kiinteästi yhteistyössä olevien sidosryhmien edustajaa selvittääksemme, mitä apuja yrittäjät kokevat tarvitsevansa kokonaisvaltaiseen johtamiseen”, Närvä kuvaa.
Kotala haluaa tietää, miksi tilakohtaisen strategian luominen on johtamisessa niin oleellinen asia. ”Strategia muodostaa pohjan pitkän aikavälin suunnittelulle. Se määrittelee, millainen oman yrityksen halutaan olevan 10–15 vuoden kuluttua. Kun on selkeä päämäärä, saadaan toiminta sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä menemään haluttuun suuntaan”, Närvä selventää.
Jos tavoitetta ei ole selkeästi määritelty, valintatilanteissa on paljon vaihtoehtoja ja virhepäätösten riski kasvaa.
Mutta entä jos tavoitteena on luopua karjasta muutaman vuoden päästä? Onko se perusta johtamiselle, Kotala kysyy. Kyllä, vastaa Närvä:
”Luopujia koskee sama kuin kehittäjiä. Kun asian on suunnitellut, osaa suunnata toimintaa sen mukaisesti.”
Hyvän strategian avulla pärjää kilpailussa
Ryhänen korostaa, että johtamistarpeet ovat muuttuneet maataloustuloneuvotteluiden ajoista radikaalisti. Toimintaympäristön markkinaohjautuvuus kasvaa jatkuvasti ja samalla kasvaa maitotilayrityksen kilpailukyvyn merkitys. Maataloustutkimuksessa tämä näkökulma on Ryhäsen mukaan loistanut poissaolollaan.
KUVA: Muutosjohtamisen tarve korostuu maitotiloilla. Nousevat tuotantokustannukset aiheuttavat hankaluuksia kaikille, mutta erilaisia äkkitilanteita voi tulla tiloilla muutenkin, sanoo johtamisoppaan taustavoimiin kuulunut Esa Kotala.
”Kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja maitotilayrityksille on ensimmäinen julkaisu, jossa edetään strategiasta johdetun toimintamallin ja toimintasuunnitelman kautta käytännön toimintaan.”
”Eräässä hankkeessa mukana olleet maitotilayrittäjät kysyivät, millaisia arvosanoja annan heidän tekemilleen strategioille. Vastasin, että laatimanne strategia on se, millä kilpailette markkinoilla. Aikaa myöten näette, miten strategianne toimii ja miten te kilpailussa pärjäätte.”
Yritystoiminnassa strategian lähtökohtana on yleensä erilaistaminen, niin Valiollakin. Maataloudessa lähtökohta on toinen: prosessiteollisuus tarvitsee tasalaatuista tuotetta, joten maitotilayrittäjä ei voi erilaistaa tuotettaan. Tavoitteena on tuottaa sellaista maitoa kuin meijeri tarvitsee.
”Mutta mitkä ovat keskeiset asiat maitotilan toimintaympäristön analysoinnissa”, Kotala johdattelee.
Närvän mukaan maatalouspolitiikka ja markkinat ovat keskeisimmät. ”On äärimmäisen tärkeää, että toimintaympäristöä analysoidaan myös strategian luomisen jälkeen. Siinä tapahtuvia muutoksia on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia omaan toimintaan.”
Ryhänen varoittaa perusteettoman optimistisista hintaodotuksista. ”Politiikan vaikutukset toimintaympäristöön on ymmärrettävä, samoin markkinahinnan muodostuminen. Vahinkoja syntyy, kun asioita ei pohdita, vaan lähdetään kiireellä laajentamaan. Jos maidon hinta sitten jää laskelmassa oletetusta 45 sentistä 35:een ja tuotannon ylös ajo kestää useita vuosia, joudutaan taloudellisiin vaikeuksiin.”
KUVA: Matti Ryhänen, Margit Närvä ja Esa Kotala kannustavat maitotilayrittäjiä kartoittamaan omat henkilökohtaiset yrittäjäominaisuutensa johtamisoppaan tarjoamien työkalujen avulla.
Lisäksi strategiaa varten on tärkeää arvioida omat yrittäjäominaisuutensa ja tunnistaa tavoitteensa. Käsikirjan tekijät kertovat yllättyneensä työpajoissa siitä, että maitotilayrittäjät ottivat asian hyvin tärkeänä esiin. Testausvaiheessa yrittäjäominaisuuksien painotusta lisättiin testaajien toiveen mukaan.
”He olivat tässä suhteessa yllättävän avarakatseisia. Lisäksi yrittäjät toivoivat, että voisivat sparrata toinen toisiaan ryhmissä, ehkä valmentajankin avulla”, Ryhänen kertoo.
”Kun maitotilayrittäjä aidosti pohtii omaa motivaatiotaan ja sitä, ovatko omat taidot ja kyvyt riittäviä markkinajohtoisessa taloudessa, on helpompi välttää kalliita virhepäätöksiä.”
Johtamiseen tulee raivata tarpeeksi aikaa
Maitotilayrittäjällä on käytännön työtä kädet täynnä. Moni kokee ongelmaksi, että johtamiselle ei jää aikaa, kun rutiinityöt vievät kaiken ajan. Ryhänen neuvoo laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.
”Yritysjohtaminen on se tärkein asia, ja sillä saa huomattavasti suuremman korvauksen työpanokselleen kuin rutiinitöitä tekemällä. Hyvän johtamisen ansiosta ei tule virhepäätöksiä ja yllättäviä lisäkustannuksia. Rutiinitöihin kannattaa mahdollisuuksien mukaan palkata ne työt osaavia henkilöitä.”
Kokonaisvaltaisen johtamisen avulla lyhyen aikavälin päätökset saadaan palvelemaan pitkän aikavälin tavoitteita.
Kokonaisvaltaisen johtamisen avulla lyhyen aikavälin päätökset saadaan palvelemaan pitkän aikavälin tavoitteita. Silti vastaan voi tulla yllättäviä houkutuksia, kuten peltoa myyntiin aivan omalta rajalta. Ryhänen kehottaa sitoutumaan tiukasti strategiassa määriteltyihin isoihin maaleihin.
”Navetan seinälle kannattaa kirjoittaa, että älä maksaa liikaa edes naapurin pellosta. Ja koneiden ostoon pätee periaate, että osta vasta kun todella tarvitset.”
Ulkoistamisella ja yhteistyöllä voi hallita riskejä
Pitkän aikavälin strategiasta siirrytään maitotilojen akuuttiin tilanteeseen. Kustannukset ovat nousseet kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa. Kotala kysyy, miten tässä tilanteessa tilaa pitäisi viedä eteenpäin ja mitä pitää ottaa huomioon.
”Tässä tarkastellaan, mitä voidaan tehdä olemassa olevan tuotantovälineistön kanssa. Jos maidon hinta laskee tai panosten hinta nousee, pitää sopeuttaa omaa tuotantoaan: alentaa panosten käyttötasoa ja tuotosta uuteen optimiin. Kun kokonaistarjonta alenee, se näkyy vientipaineen vähenemisenä ja sitä kautta mahdollistaa maidon hinnan nostamisen”, Ryhänen sanoo.
KUVA: Maitotilayrittäjien ei pidä erilaistaa tuotettaan, vaan tuottaa sellaista maitoa kuin meijeri tarvitsee, yliopettaja Matti Ryhänen muistuttaa.
”Lyhyen aikavälin sopeutuksessa lähdetään hakemaan, miten sopimuksessa olevan maitomäärän pystyy tuottamaan minimikustannuksilla. Tilanteet ovat erilaisia, ja ruokinnan optimoinnissa auttavat laskentamallit, kuten Karjakompassi.”
Yksittäinen tila voi kohdata muitakin kriisejä: karja voi sairastua tai henkilöriski toteutua. Tällöin tärkeään osaan nousevat Ryhäsen mukaan verkostot ja erilaiset muut yhteistyömallit, joiden kautta apua on saatavilla.
”Yhteistyöverkosto auttaa hallitsemaan äkillisiä riskejä, mutta siitä voi olla hyötyä myös kustannusten hallinnan näkökulmasta. Verkostot mahdollistavat kiinteiden yksikkökustannusten alentamisen.” Närvä jatkaa ajatusta:
”Kun tuotantoa on laajennettu, rahat ovat kiinni investoinneissa pitkän aikaa eikä toimintaa pysty heti muuttamaan. Siksi jo strategian luontivaiheessa on mietittävä, mikä osa toiminnoista voidaan ulkoistaa tai tehdä yhteistyössä. Silloin kiinteitä kustannuksia siirtyy urakoitsijalle tai ne jakautuvat usean eri maitotila-yrityksen kesken. Kun tekee laskelmia ja näkee, miten paljon kiinteisiin kustannuksiin voidaan yhteistyöllä vaikuttaa, se vie ajattelua eteenpäin.”
Juustot maistuvat yliopettajille
Matti Ryhänen on maitotilalta lähtöisin ja työskennellyt maitotilayritysten kannattavuuden parissa pian 40 vuotta. Hän ei aio vaihtaa alaa eläkevuosikymmenelle päästyään. ”Aihe on edelleen mielenkiintoinen eikä tunnu työnteolta, vaan siltä että ollaan yhteisellä asialla. Enkä ilmeisesti ole saanut maitotilayrittäjiä suututettua, kun vieläkin saan tehdä yhteistyötä heidän kanssaan”, hän sanailee. Valion tuotteista hänen suosikkejaan ovat erikoisjuustot, kuten Valio Mustaleima™, Valio Keisarinna® ja Valio Alppi Kreivi®.
Margit Närvä on tutkinut maitotilayrittämistä vuodesta 2007. Hän kertoo oppineensa käsinlypsyn taidon isovanhempiensa maatilalla. Kolmen alakouluikäisen lapsen perheessä syödään paljon perusjuustoja, ja yliopettajan jokainen aamu alkaa Valio OLO™ jogurtilla.
Teksti: Raila Aaltonen
Kuvat: Tuovi Pulkkanen
