Parsinavetta tuunattiin uuteen uskoon
Kuisman maitotilalla hyödynnetään tehokkaasti kaikki rakennukset. Niin eläinten kuin ihmisten hyvinvointiin on löytynyt toimivat ratkaisut.
Säilörehu jaetaan ruokintapöydälle kerran päivässä pienkuormaajalla. Väkirehun jakaa kiskoilla kulkeva automaattiruokkija. Heikki Kuisma pyörittää maitotilaa Hartolassa. Kuva: Markku Pulkkinen
Parsinavetasta luopuminen ei ole ollut kahdeksan vuotta maitotilaa Hartolassa pyörittäneiden Heikki Kuisman ja Elina Juutisen mielessä.
”Parsinavetta oli sen verran hyvässä kunnossa, että jatkoimme sitä vuonna 2014 ja rakensimme samana vuonna navetan taakse kolmeseinäisen kylmäpihaton. Saimme navettaan silloin 42 lehmäpaikkaa. Isommat vasikat, hiehot ja umpilehmät ovat viihtyneet hyvin kylmäpihatossa”, Kuisma kertoo.
Parsinavettaan tehtiin remontissa monta eläinten ja hoitajien hyvinvointia parantanutta muutosta. Ilmanvaihto, parrenerottajat, niskaputket, parsipedit, ikkunat, sähköt ja valaistus uusittiin.
”Investoinnin kokonaiskustannus kylmäpihatto mukaan lukien oli noin 400 000 euroa.”
Heikki Kuisma ja Elina Juutinen ovat tyytyväisiä kylmäpihattoratkaisuunsa. Parsinavettaan tuli lisää tilaa lehmille ja umpilehmät ja hiehot ovat viihtyneet hyvin ulkotiloissa. Kaikki poikimisetkin ovat sujuneet kylmäpihatossa hyvin. Kaksivuotias Elsa ja neljän kuukauden ikäinen Oiva lähtivät vanhempiensa kanssa katsomaan eläimiä.
Kaksi kolmasosaa tilan lehmistä on ayrshirerotua ja loput holsteineja. Kaikki eläimet mahtuvat nyt hyvin parsiinsa. Kuivikkeena käytetään runsaasti turvetta ja kutteria. Parret puhdistetaan ja kuivitetaan neljä kertaa päivässä.
Hyvien olojen ansiosta lehmien keskituotos on 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa.
”Navetan remontointi nosti keskituotosta 1 500 kilolla. Tavoitteena on nostaa tuotosta vielä toiset 1 500 kiloa.”
Kuisman tilan parsinavetta remontoitiin ja sitä jatkettiin vuonna 2014. Silloin uusittiin ilmanvaihto, parrenerottajat, niskaputket, parsipedit, ikkunat, sähköt ja valaistus. Samalla saatiin 22 uutta lypsypaikkaa.
Kylmäpihattoratkaisuun yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Vinokuivikepihatto on helppohoitoinen ja eläimet ovat pysyneet siellä terveinä. Kestokuivikepohjaiseen pihattoon mahtuu mukavasti kymmenen umpilehmää ja reilut kaksikymmentä hiehoa.
”Poikimiset tapahtuvat kylmäpihatossa ympäri vuoden. Yhdenkään vasikan korvat eivät ole vielä paleltuneet.”
Kylmäpihaton pystyy kuivittamaan helposti ruokintapöydältä paalisilppurilla. Lantakäytävä tyhjennetään kaksi kertaa viikossa ja vinokuivikemakuualue kerran vuodessa. Laitumet alkavat heti pihaton takaa.
Mahdollisimman pitkä laidunkausi kuuluu oleellisena osana tilan tuotantostrategiaan. Esimerkiksi tänä vuonna laidunkausi kesti viisi kuukautta. Laitumelle on pihatosta vapaa pääsy. Laidunalaa on ollut käytössä vajaat kymmenen hehtaaria, mutta ala kasvaa ensi vuonna kuuden hehtaarin raiviolla.
”Lehmä on luotu laiduntamaan ja pitkä laidunkausi tekee hyvää eläinten terveydelle. Laiduntaminen ei ole meillä laskenut tuotoksiakaan. Laiduntaminen on myös erittäin tärkeää kuluttajatyötä. Tehokas laiduntaminen vaatii viitseliäisyyttä ja laidunsilmää, mutta se palkitsee”, Juutinen kannustaa.
”Laiduntaminen säästää ruokintakulujakin, koska lehmät saavat kesän aikana reilun kolmanneksen rehustaan suoraan laitumelta.”
Vasikoille tehtiin tänä vuonna oma tila vanhaan kuivikevarastoon. Ruokinta ja muu hoito tapahtuvat käsipelillä. Kuivitus tehdään paalisilppurilla ja karsinat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa. ”Keksimme tämän ratkaisun Tuottajain Maidon MaitoAkatemiassa viime tammikuussa”, Heikki Kuisma kertoo. Elsa on mielellään isänsä apuna rehua jakamassa.
- Paranna ilmanvaihtoa. Muuta koneilmastointi painovoimaiseksi ja umpi-ikkunat avoimiksi.
- Mitoita parret nykylehmille sopiviksi säätämällä etuesteitä ja niskaputkia.
- Uusi parsipedit.
- Tee navettaan lisää tilaa lehmille ja siirrä muita eläimiä edullisempiin tiloihin.
- Paranna valaistusta.