Punniten pontta nurmen viljelyyn

Sari Perälä ja Antti Lappalainen kannustavat muitakin tiloja vaakojen hankintaan. Nurmituotannon kehittäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko kukin lohko tuottaa satoa. Akselivaaka näyttää kuorman painon kymmenen kilon tarkkuudella 20 000 kilon akselipainoon saakka. Kuva: Markku Pulkkinen

Kolme vuotta sitten hankittu 240 lehmän pihatto, toisella tilalla sijaitseva hiehokasvattamo ja 350 hehtaarin viljelyala pitävät Lappalan maatalousyhtymän yrittäjät liikkeellä.

Vuonna 2003 rakennetussa lypsylehmäpihatossa on tehty viime vuosina paljon remonttia, ja navetta onkin vienyt pääosan yrittäjien ajatuksista sekä työajasta. Nyt alkaa olla aikaa keskittyä myös nurmen viljelyn kehittämiseen. Peltoja on paranneltu tähänkin saakka noin 15 hehtaarin vuotuisella salaojitustahdilla.

Yli ajettava akselivaaka hankittiin tilalle nurmiviljelyn kehittämisen tueksi.

Parhaat lohkot tuottavat tuplasti suuremman sadon kuin huonoimmat. Näitä eroja on tarkoitus kaventaa.

”Ilman vaakaa on hankala arvioida lohkokohtaisia satoja. Nyt joka lohkolta on kolmen vuoden ajalta tarkat sato- ja laatutiedot ja voimme niiden perusteella suunnitella viljelytoimet paremmin”, Antti Lappalainen kertoo.

"Osa lohkoista on vielä sen verran huonossa kasvukunnossa, että toistaiseksi ei ole mahdollisuutta parempaan”, Lappalainen sanoo.

Nurmiviljelyn perusperiaatteet ovat maatalousyhtymässä selkeät. Uusi nurmi kylvetään kynnettyyn ja joustoäkeellä muokattuun maahan suojaviljaohran kanssa. Viljan ja nurmikasvien kylvö tapahtuu yhdellä ajolla ja nurmen siemenet kylvetään riviin. Suojavilja puidaan ja murskesäilötään.

Siemenseoksessa on 65 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 15 prosenttia ruokonataa. Apiloita ei käytetä, koska rikkakasveja torjutaan kemiallisesti. Täydennyskylvöjä tai kevätharauksia tilalla ei yleensä tehdä. Nurmista korjataan sato kolmena tai neljänä vuonna.

Lannoitus tapahtuu ympäristökorvauksen maksimitasojen mukaan. Lietteenlevitys hoidetaan yli puolella pinta-alasta vetoletkulevityksenä. Urakoitsijan hoitamaan letkulevitykseen yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Letkulevitysalaa aiotaan lisätä ja yhtymän kolmannelle tilalle Lapinlahdelle rakennetaankin etälietesäiliö. Kauempana tilakeskuksista sijaitseville pelloille yrittäjät levittävät lietelannan omalla, 14 kuution multaavalla vaunullaan.

Rehunkorjuun Lappalaiset ovat ulkoistaneet ajosilppuriurakoitsijalle, joka hoitaa myös niiton ja karhottamisen. Osan rehun ajamisesta ja siilotyön tilan väki hoitaa itse. Rehu levitetään siiloilla kaivinkoneella ja tiivistetään traktorilla. Viime vuonna tiivistämisessä oli mukana urakoitsijan pyöräkuormaaja. Rehu säilötään AIV 2 -hapolla.

Vaa’an asennuskulut olivat yrittäjien mukaan korkeintaan muutamia satoja euroja. Asentaminen onnistui omin voimin yhdessä päivässä.

Sähkövirran vaativa vaakapääte sijoitetaan punnituslevyn viereen, jotta sen käyttäminen on vaivatonta. Vaakapäätteen kautta vaa’an anturit saavat virran. Vaa’assa on myös pieni akku sähkökatkojen varalle. Vaakapakettiin kuuluu isompi digitaalinäyttö, jonka voi kiinnittää vaikka navetan seinään ja josta kuljettaja näkee helposti kuorman painon. Vaa’an mukana tulee myös kaukosäädin, jonka avulla kuormat voi kuitata hytistä poistumatta.

Rehunkorjuuaikana Lappalan vaa’alla päivysti lopputyötään tekevä työntekijä, joka merkitsi jokaisen kuorman painon ja korjuulohkon ruutuvihkoon. Myöhemmin tulokset siirrettiin excel-taulukkoon, josta oli helppo laskea lohkokohtainen keskisato. Vaa’assa on tallentava toiminto, mutta sitä ei ehditty tilalla ottaa viime kesänä käyttöön. Jokaisesta punnituksesta voi halutessaan tulostaa myös kuitin.

Lappalassa punnitaan kaikki rehukuormat ja jokaisesta kuormasta otetaan myös näyte rehun raaka-aine-analyysiin.

"Siihenkin tarkoitukseen se sopii hyvin. Viljakuorman painosta ei jää epäselvyyttä ostajalle tai myyjälle. Punnitsemme myös kaikki omat viljamme. Paalikuormiakin punnitsemme joskus, jotta kuormassa ei ole maantielle lähdettäessä ylipainoa”, Jussi Lappalainen kuvailee.

Antti Lappalainen kertoo, että vaa’alla on tarkoitus punnita jatkossa myös navetassa syömättä jäänyt rehu, jotta rehuhävikki saadaan selville ja sitä pystytään vähentämään.

"Vaa’an avulla saadaan luotettava tieto nurmisadon määrästä, jota tarvitaan muun muassa säilörehun tuotantokustannuksen laskemisessa. Se on tärkeä tieto tuotannon kannattavuutta parannettaessa”, Perälä kannustaa.

Hän kertoo, että vaa’an avulla pystyy tarkistamaan myös säilöntäaineen annostelun. Kun tiedetään kuormassa oleva rehun määrä, on helppo laskea ja seurata, onko säilöntäaineen annostus kohdillaan.

Valion ja Yaran yhteisessä nurmipilotissa mukana olevat 50 pilottitilaa saavat hankkeen kautta käyttöönsä kevyemmät, siirrettävät vaa’at. Lappalan tilallakin liikuteltava vaaka oli käytössä kaksi vuotta, mutta kiinteä malli on huomattavasti huolettomampi käyttää.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen