Resilienssiä voi vahvistaa läpi elämän

Mitä resilienssi tarkoittaa ja miten henkisiä voimavaroja voisi vahvistaa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Mehiläisen psykoterapeutti Tiina Nousiainen.

Mitä resilienssi tarkoittaa?

Resilienssi on psyykkistä selviytymis- tai palautumiskykyä, joka auttaa joustamaan, selviytymään muutostilanteista ja palautumaan haasteista.

Kaikki tietävät miten käy, jos otetaan toiseen käteen kananmuna ja toiseen kumipallo, ja pudotetaan ne lattialle. Kanamunalla on kova pinta, mutta vastuksen kohdatessaan se räsähtää rikki. Kumipallossa sen sijaan on joustoa. Se saattaa ponnahtaa hieman yllättäväänkin suuntaan, mutta jatkaa kulkuaan eteenpäin. Kumipallon joustavuutta voikin verrata resilienssiin.

Siinä missä yksi selviää monista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Tähän vaikuttavat jaksaminen, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elämäntilanne, aiemmin kokemamme asiat ja se, miten olemme niistä selvinneet.

Miten kuormitus vaikuttaa resilienssiin?

Kokonaiskuormitus on aivan oleellinen asia. Olemme eläneet haastavia aikoja, kun ensin koko maailmaa ravisteli koronapandemia, ja sen jälkeen uhkaava maailmanpoliittinen tilanne. Kun tähän päälle tulevat maatalouden kannattavuushaasteet ja kohonneet tuotantopanoshinnat, alkavat yrittäjillä varmasti olla paukut lopussa.

Vanhoissa kansanviisauksissakin tulee vastaan se viimeinen pisara tai korsi, joka katkaisee kamelin selän. Voimavarat vähenevät ja resilienssi on koetteilla, jos kuormitus on jatkuvaa ja elämä tuntuu pelkältä selviämiseltä hetkestä toiseen. Kuormittuminen voi näkyä ulospäin ärtyisyytenä tai ahdistuksena. Vaikeudet heikentävät ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja koettelevat siten ihmisen kykyä uskoa itseensä ja elämänsä merkityksellisyyteen.

Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, millaisista asioista voisi saada voimavaroja jaksaa eteenpäin ja tarvitseeko siihen apua.

Miten käsitellä maatalouskritiikkiä?

Maidon tuottaminen ja eläimistä huolehtiminen on maitotilalliselle enemmän kuin työ, ja sitä kohtaan esitetty arvostelu tai kritiikki tuntuu kohdistuvan koko elämäntapaan. Mutta omanarvontuntoa ei voi perustaa toisten mielipiteille. Esimerkiksi somekommentteja kohdatessamme meillä on valta päättää, miten niihin reagoimme ja millaisia ajatusketjuja ja johtopäätöksiä teemme – sekä millaisille ajatuksille annamme tilaa.

Myös aiemmin koetut negatiiviset ja positiiviset kokemukset vaikuttavat taustalla, kun kohtaamme haastavia tilanteita tai arvostelua. Psykologiassa nähdään, että tilanteet saavat aikaan ajatuksia. Ajatukset herättävät tunteita. Ja toiminta tapahtuu sen jälkeen. Muutoksen mahdollisuus näkyy tässä samassa ketjussa.